Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Odotettu parannus lasten suojeluun

07.12.2010

Puhe Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 282/2010 vp) lähetekeskustelu

"Lapset ovat kyllästyneet kuulemaan olevansa meidän tulevaisuutemme. Lapset haluavat nauttia lapsuudestaan ilman väkivaltaa - nyt." Näin lausuu Paulo Sérgio Pinheiro, YK:n lapsiin kohdistuva väkivalta -tutkimuksen laatija. Sitaatti on peräisin valtioneuvoston selonteosta Suomen ihmisoikeuspolitiikasta vuodelta 2009. Tuossa selonteossa todetaan, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on merkittävä ongelma sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti. Ihmisten liikkuvuus ja kehittynyt kommunikaatioteknologia ovat lisänneet niin sanottua seksiturismia kuin internetissä tarjolla olevaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaa aineistoa.

Rikollinen toiminta on usein kytköksissä laajempaan lasten hyväksikäyttöön, kuten lapsityövoiman tai lapsisotilaiden hyödyntämiseen.
 
Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2009 todettiin, että Suomessa valmistellaan toimenpiteitä lastensuojelun vahvistamiseksi sekä toimia Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi. Suomi on allekirjoittanut tuon sopimuksen lokakuussa 2007, mutta sen voimaantulo edellyttää, että Suomi tekee tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön ja sen jälkeen ratifioi sopimuksen.
 
Nyt käsillä oleva hallituksen esitys lainsäädännöksi on konkreettinen tulos näistä edellä kerrotuista viime vuonna luvatuista toimista.
 
Hallitus tuo siis eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jonka tarkoituksena on nostaa Suomen profiilia lasten suojelemisessa seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä vastaan. Esityksen toteutuminen merkitsee sitä, että monien ihmisoikeustoimijoiden pitkäaikainen toive Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston tätä asiaa koskevaan yleissopimukseen toteutuu.
 
Yleissopimukseen liittyminen edellyttää sekä lainsäädäntömuutoksia että muutoksia käytännön menettelytavoissa lasten suojelemiseksi. Lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä koskevien rikosten rangaistuksia muutettaisiin nykyistä ankarammiksi. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus korotettaisiin 4 kuukaudeksi vankeutta. Voimassa olevassa laissa vähimmäisrangaistus on huomattavan alhainen, 14 vuorokautta, eikä sen voi sanoa vastaavan yleistä oikeustajua. Nuoreen kohdistuvan seksuaalipalvelujen ostamisen enimmäisrangaistus tuplattaisiin eli korotettaisiin 1 vuodesta 2 vuodeksi vankeutta.
 
Rikosseuraamusten ankaroittamista merkitsisi myös se, että jatkossa sukupuoliyhteyden sisältävät alle 16-vuotiaan lapsen hyväksikäyttörikokset katsottaisiin lähtökohtaisesti törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Muutokset kuvastavat sitä kehitystä, joka eurooppalaisessa ihmisoikeusajattelussa on lasten oikeuksien kannalta tapahtunut.
 
Lapsiin nähdään yhä useammin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön uhka, ja siksi vaaditaan päättäväisempiä toimia ja voimakkaampaa tällaisen toiminnan kriminalisointia.
Rangaistussäännöksiä ja rangaistavan toiminnan kuvauksia täsmennettäisiin siten, että entistä laajempi ryhmä sellaisia tekoja, jotka sisältävät alaikäisen lapsen seksuaalisen riiston ulottuvuuden, kriminalisoitaisiin. Tämä tarkoittaisi myös lapsipornografian tunnusmerkistöjen tarkempaa kuvaamista lain tasolla.
 
Hallitus esittää, kuten äsken kuultiin, että seksuaalisen teon määritelmää muutettaisiin. Jatkossa teko voisi olla seksuaalinen teko siinäkin tapauksessa, ettei voida osoittaa tekijän tavoitelleen seksuaalista kiihottumista tai tyydytystä. Esityksen tausta-aineistossa kuvataan eräiden korkeimman oikeuden ja hovioikeuden ratkaisujen avulla sitä, millaisiin selvästikin yleisen oikeustajun vastaisiin tuomioihin ratkaisuihin on päädytty, kun seksuaalisen teon määritelmään on nykylaissa sisällytetty tekijän tavoite seksuaaliseen kiihottumiseen.
 
Teon kohteen, uhrina olevan lapsen, kokeman loukkaamisen, hämmennyksen ja trauman kannalta ei ole kovin suurta merkitystä sillä, miten aikuinen ihminen häntä seksuaalisesti satuttaa. Kyse on väkivallasta ja lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksesta, jolta lapsi tarvitsee ehdottoman suojan. Muutos seksuaalisen teon kuvauksessa on siten perusteltu ja välttämätön. Lakiesityksen perusteluissa todetaankin aivan oikein: "Lapsen kannalta tarkasteltuna merkitystä ei tulisi olla tekijän teolleen mieltämällä tavoitteella".
 
Arvoisa puhemies! Lakiesitys on tarpeellinen ja kannatettava. Hallituksen esityksestä käy ilmi, että laki vaikuttaisi sekä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia vähentävästi että vankilukua lisäävästi. Jälkimmäisen osalta arvio on, että vankiluku kasvaisi 120:llä. Tämä on syytä ottaa huomioon valtiovarainministeriössä, kun lain voimaantulon jälkeistä taloutta suunnitellaan.
 
 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu