Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kriminaalipolitiikan tavoitteet ja perusoikeudet

14.12.2010

Puhe valtion vuoden 2011 talousarvion (HE 126/2010 vp) palautekeskustelu

Oikeusministeriön keskeisenä tehtävänä on kehittää yhteiskunnallisesti vaikuttavaa kriminaalipolitiikkaa. Kriminaalipolitiikalla tulee olla kansalaisten laaja hyväksyntä ja sen tulee tehokkaasti ehkäistä rikollisuutta. Kriminaalipolitiikassa ydinasioita ovat seuraamusjärjestelmän ankaruus ja oikeasuhtaisuus rikoksen vakavuuteen nähden. Seuraamukset eivät voi olla aivan eri maailmasta kuin mikä on kansalaisten oikeudentaju. Rangaistusasteikkojen tarkistamisen tulee kuitenkin perustua vahvaan oikeuspoliittiseen tutkimukseen eikä kriminaalipolitiikkaa voida rakentaa niin, että äkillisesti reagoidaan milloin mihinkin kansalaispalautteeseen. Tästä syystä on välttämätöntä, että oikeuspoliittiseen tutkimukseen lisätään voimavaroja. Riittävällä tutkimuksella kyetään muodostamaan tarkkaa kuva rikosseuraamusjärjestelmän heikkouksista ja luomaan lähtökohdat tarkkarajaiselle rikoslain säädännölle. 

Kriminaalipolitiikan toinen tehtävä on tuottaa välineitä rikollisuuden ehkäisyyn ja erityisesti uusintarikollisuuden torjumiseen. Olennaista tällöin on se toimenpiteiden ja menettelytapojen joukko, jolla vankeusrangaistukseen tuomittua vahvistetaan niin, että paluu rikoksettomaan elämään siviilissä onnistuisi vankeuden päättyessä. Lakivaliokunnassa on toistuvasti jouduttu toteamaan, että vankeinhoidon henkilöstöresurssit lain mukaisen kuntoutuksen ja ohjauksen tuottamiseen ovat riittämättömät. Ongelmakohtana ja pullonkaulana on myös se siirtymävaihe, jossa vanki vapautuessaan tarvitsisi päihdehoitoa, tuetun asumisen palveluita ja muuta tukea omalta kotikunnaltaan. Vaikka rangaistusajan suunnitelmaa olisi onnistuttu kohtuudella toteuttamaan, ei tästä välttämättä seuraa, että vapautuvalla olisi vastassaan jokin vapaudessa aloittamisen suunnitelma. Vapautuessaan hän jää helposti vaille tukea ja riski ajautumisesta entisiin rikokselle altistaviin kuvioihin kasvaa. 

Kuluneella vaalikaudella kriminaalipolitiikkaa on edelle mainitun lisäksi ohjannut yhä enemmän valtion talouden intressit. Pitkälti kustannussyistä on tavoitteeksi asetettu vankiluvun määrän vähentäminen. Tämä on johtanut eräiden laitosten lopettamiseen tai kapasiteetin vähentämiseen. Seuraamusjärjestelmän puolella on laadittu uutta lainsäädäntöä niin, että vankeusrangaistuksen käyttöä on vähennetty. Sakon muuntorangaistuksen käytön vähentäminen on yksi esimerkki tästä. 

Hallitus on tuonut eduskuntaan myös uudentyyppisen valvontarangaistuksen, joka tuo eräille rikoksen tekijöille mahdollisuuden suorittaa ehdoton vankeusrangaistus valvotussa vapaudessa. Valvontarangaistus on esimerkki siitä, mitä uusi elektroninen valvontateknologia vaikuttaa rikosseuraamusjärjestelmään ja koko kriminaalipolitiikkaan. Ehdottoman vankeuden vaihtoehtona käytettävä valvontarangaistus on kriminaalipoliittisesti myönteinen. Sen avulla voidaan parhaassa välttää vankeustuomion saaneen rikollisuuskierteen syvenemistä ja edesauttaa hänen paluutaan rikoksettomaan siviilielämään. Uudistuksella tavoitellaan myös valtiontaloudellisia säästöjä. Kun uusi seuraamus otetaan käyttöön, on kuitenkin huolehdittava siitä, että vapauteen tuomittujen valvontaan, seurantaan ja mielekkäiden toimintojen muodostamiseen on riittävät resurssit. Säästötavoitteiden liiallinen kireys johtaa pahimmillaan siihen, että toivottua kriminaalipoliittista tavoitetta ei saavuteta, vaan seurauksena on uudenlaisia pelkoja ja turvattomuutta kansalaisten parissa. 

Valvottua koevapautta koskeva lakiesitys oli kovalla kiireellä valmisteltu. Perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan lukuisiin yksityiskohtiin hallituksen lakiesityksessä ennen kuin se oli hyväksyttävissä. Esityksen käsittelyn aikana ministeriö toi lakipakettiin aivan uuden lisäehdotuksen, jolla olisi voimakkaasti puututtu yksilön intimiteettiin, kun hänen kehonsa fysiologista tilaa olisi ryhdytty mittaamaan ja kontrolloimaan 24 tuntia vuorokaudessa. Valiokunta katsoi että viranomaisen kokoaikainen tiedonkeräys yksilön fyysisestä tilasta saattaa merkitä sellaista puuttumista perusoikeuksiin, ettei asian ratkaiseminen ollut mahdollista kun esityksestä ei ollut olemassa perustuslakivaliokunnan lausuntoa. 

Uusi teknologia luo uusia mahdollisuuksia viranomaiskontrollin kustannustehokkaaseen laajentamiseen. Tästä huolimatta on tärkeätä perusoikeuksien ja kriminaalipolitiikankin kannalta, että jokaista uutta kontrollimenetelmää punnitaan tarkkaan ja harkitusti yksilön perusoikeuksien kannalta. Kiireessä ei saada aikaan hyvää kriminaalipolitiikkaa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu