Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Vahvaa yleisradioyhtiötä tarvitaan

20.01.2011

Puhe valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta (VNS 4/2010 vp)

On hauska yhteensattuma, että uutinen Guggenheim-museon mahdollisesta tulosta Helsinkiin tuli julkisuuteen samalla viikolla, jolloin eduskunta jatkaa kulttuuripoliittista keskusteluaan täysistunnossa. Näistä Guggenheim-museoista on tullut kansainvälisesti arvostettu brändi kattaville ja korkeatasoisille taidemuseoille. Näyttää siltä, tuon uutisen mukaan, että Helsingillä saattaisi olla mahdollisuus saada tuollainen museo omaan kaupunkikuvaansa. 

Monista Guggenheim-museoista maailmalla on tullut rohkean ja näyttävän arkkitehtuurin monumentteja, taideteoksia, jotka jo sellaisenaan vetävät yleisöä sisäänsä. Silti minusta on tärkeätä, että Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Haatainen korosti, että museo kaikissa tapauksissa pitää rakentaa sisältöjen eikä vain seinien varaan. Kun tällaisena taloudellisesti vaikeana aikana aletaan puhua ison museon rakentamisesta pääkaupunkiin, on selvää, että hanke herättää epäilyjä. On jo ehditty kysyä, ovatko museon rakentamiseen laitettavat rahat pois sosiaali- ja terveydenhuollosta tai lasten kouluilta. 

Kulttuurielämän on kyettävä kohtaamaan nämä kysymykset avoimesti. On kerrottava kulttuurin merkityksestä yhteiskunnalle ja yhteiselle hyvinvoinnille. Isojen kulttuuri-investointien kohdalla on esitettävä myös laskelmia ja arvioita siitä, mikä on uusien rakennusten kokonaisvaikutus talouteen. Olikin tärkeätä, että tv-uutisissa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi, että tämän suuruusluokan kulttuuri-investoinnin, kuten Guggenheim-taidemuseon, myötä syntyisi myös uutta tulovirtaa kasvavan kotimaisen ja kansainvälisen kulttuurimatkailun myötä. Pajunen piti selvänä, että museoinvestointi olisi selkeästi taloudellisesti kannattava. Samoin perustein on eri maissa ja nyt myös Suomen Turussa investoitu kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Kulttuuri-investointi tuottaa muutakin kuin henkistä hyvää. Näin on laskettu. 

Valtioneuvoston kulttuurin tulevaisuutta käsittelevässä selonteossa pohditaan laajalti muun muassa näitä kysymyksiä. Ilahduttavaa on se, että selonteossa kulttuurin itseisarvo kuitenkin vahvasti tunnustetaan. Kulttuuria ei voida lyhytnäköisesti alistaa vain talouden, kilpailukyvyn tai työllisyyden edistämisen päämäärille, vaikka myös nämä ovat tärkeitä tavoitteita. Kulttuuri eri muodoissaan on kuulunut ihmisyyteen tuhansia vuosia ja on väistämättä yksi olennainen ihmisenä olemisen ja sen ilmaisemisen muoto ja väline. Kulttuuri ilmaisee meille sen, mitä me ihmisinä olemme. Kulttuuri on se inhimillisen toimeliaisuuden alue, jossa ihmisen luovuudelle muodostuu suurin tila. Yksilön vapaudelle on kulttuurissa suurimmat mahdollisuutensa, ja juuri siksi kulttuuri antaa meille tärkeätä tietoa itsestämme. 

Arvoisa puhemies! Kulttuurin tulevaisuutta koskevan selonteon aikaansaaminen on ollut hallitukselta ansiokas teko. Kulttuuripuolen määrärahakehityksessä on siinäkin positiivisia piirteitä. Sen sijaan on murheellista se, miten suurten ja mustien pilvien on annettu kasaantua Suomen keskeisen kulttuurilaitoksen Yleisradion ylle. Jos olisi jokin taho, jonka suuri halu olisi Yleisradion aseman heikentäminen, se varmaan iloitsisi nykytilanteesta, jossa Yleisradion rahoitusjärjestelmän kehittämisessä ei tällä vaalikaudella kyetty tekemään johdonmukaisia päätöksiä. Monia eri avauksia ja päätösluonnoksia tuli julkisuuteen ilman, että päätöksiä niistä olisi syntynyt. Päättämättömyys on ollut omiaan synnyttämään hämmennystä ja epävarmuutta kansalaisissa. Tässä tilanteessa innostus nykyrahoitusmallin mukaiseen ja sen edellyttämään tv-maksun kuuliaiseen maksamiseen ei ole pysynyt parhaimmalla tasolla. 

Hallitus ei ole kyennyt pitämään Yleisradiosta huolta. Nyt olisi tarvittu vahvaa johtajuutta, kun eväät päätöksiin olivat olemassa. Johtajuutta ei ollut, tai sitten puuttui halu turvata Yleisradion asema. Kysymys Yleisradion rahoituksesta tulee varmasti esiin ensi vaalikaudella. Muistissa on tämän eduskunnan eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteinen kanta siitä, että Ylen rahoitus turvataan vuoden 2010 tasossa. Jos tästä halutaan pitää kiinni vaalien jälkeenkin, tarvitaan huolellista harkintaa ja sitten vahvaa johtajuutta ja päätöksentekokykyä. Ei riitä se, että hallituspuolueilla on liikenne- ja viestintäministerin sekä valtiovarainministerin salkut. Tarvitaan myös näkemystä suomalaisen kulttuurin arvosta ja päättäväisyyttä sen puolustamisessa. Ei voi olla niin, että kansanvallan sivistyksen, kansainvälisen maailmankuvan ja suvaitsevuuden kannalta keskeisen instituution annetaan hiljalleen hiipua. Toivottavasti kykyä ja tahtoa Yleisradion puolustamiseen löytyy seuraavasta hallituksesta. 

Yleisradion merkitys ei tyhjene siihen, mitä se oman henkilöstönsä avulla saa aikaan ohjelmien teossa ja jakelussa. Yleisradion erityinen merkitys julkisen palvelun yleisradioyhtiönä on kotimaisen sisällöntuotannon edistämisessä ja mahdollistamisessa. Kaupallisen median mahdollisuudet tukea kotimaista sisältötuotantoa ovat varsin rajalliset. Erilaisten kotimaisten sisältöjen tilaajana, tuottajana ja jakelijana Yleisradiolla on varsin laaja vaikutus kulttuurin ja luovan työn edellytyksiin Suomessa. 

Ylen erityisenä tehtävänä, arvoisa puhemies, on lisäksi huolehtia siitä, että monipuolinen kulttuuritarjonta tulee niin kielivähemmistöjen kuin lastenkin saataville. Suomi, suomalaiset ja suomalainen kulttuurielämä ansaitsevat virkeän ja vahvan televisioyhtiön, mediayhtiön, jonka rahoitus ei ole markkinaehtoista, vaan yhteisistä varoista hoidettua. Virkeä Yleisradio on välttämätön osa suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu