Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Sdp ajaa oikeudenmukaisuutta verotukseen

22.01.2011

Puhe Uudenkaupungin sosialidemokraattien vaalijuhla

Sosialidemokraatit lähtivät viime eduskuntavaaleihin keväällä 2007 tietoisina siitä, että eriarvoisuus ja tuloerot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat liian korkealla tasolla. Puolueessa oltiin selvillä siitä, että vanhustenhuollossa ja myös muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa on puutteita, jotka tulee korjata. Olimme selvillä siitä, että perusturvaan kuuluvien vähimmäisetuuksien tasoa tulee nostaa. Siksi puhuimme omissa vaalitavoitteissamme olennaisesti suuremmasta valtion rahallisesta panostuksesta näihin asioihin kuin mitä muut suuret puolueet.

Vaaliohjelmamme taustalla oli syvä tietoisuus siitä, että taloudellisen kasvun hedelmät eivät ole jakautuneet oikeudenmukaisesti. Kolmen edellisen vaalikauden aikana oli sosialidemokraattien hallitusvastuun aikana kyetty nostamaan maan talous tasapainoon ja jopa ylijäämäiseksi. Laman synnyttämä suurtyöttömyys oli saatu nujerrettua ja taloudellisen kasvun pääura näytti nousevalta. Samaan aikaan kuitenkin monet haasteet vaativat mielestämme lisää panostusta kuntatasolla ja siten valtion kunnille osoittaman rahoituksen lisäämistä. Matti Vanhasen kakkoshallitus sai hallittavakseen maan, jonka valtiontaloudellinen tila oli hyvä ellei erinomainen. 

Nyt vaaleihin käydessämme tilanne on monella tapaa toisenlainen. SDP on joutunut tekemään politiikkaa oppositiosta käsin. Maan kehityksen suuret linjat ovat syntyneet hallituspuolueiden käden jälkenä. Hallituksen politiikka on ollut toisenlaista kuin mitä me olisimme toteuttaneet. Julkisen palvelujärjestelmän ongelmiin hallitus on tuonut yksityisen yritystoiminnan piristämisen laajentamalla palvelusetelien käyttöä. Köyhyyden vähentämisen sijaan hallitus on nähnyt tarpeelliseksi edelleen keventää verotusta prosenttiperusteisesti. Jokainen ymmärtää, että prosenttiperusteiset veronkevennykset lisäävät tuloeroja ja samalla myös laskennallista köyhyyttä. Ensi töinään hallitus vei läpi merkittävät perintöveron kevennykset. Olisi keventänyt enemmänkin, mutta lobbareiden pettymykseksi eräät veronkevennysehdotukset eivät mahtuneet perustuslain määrittämän yhdenvertaisuuden sisälle ja eduskunta pysäytti nämä hankkeet.

Erityislahjana yrityksille ja muille työnantajille hallitus päätti poistaa työnantajien Kela-maksun. Tämä Kataisen ratkaisu synnytti lähes miljardin euron vajeen Kansaneläkelaitoksen tulopuolelle. Juuri sen laitoksen, jonka tehtävänä on huolehtia etuuksista, joita maksetaan kaikkein köyhimmille yhdenvertaisin perustein. Ei hätää mitään, sanoi Katainen, kun tätä ihmeteltiin. Hallitus tuo eduskunnan päätettäväksi energiaverojen korotuksen, jolla saadaan takaisin tuo menetetty miljardi. Päätöksen on tehty ja ne näkyvät kansalaisten ja kotitalouksien energialaskun merkittävänä nousuna. Onko tämä oikeudenmukaista, voi hyvällä syyllä kysyä.

Voi myös kysyä, onko tämä ihan viisasta. Veroja ja maksuja koskevat päätökset perustuvat tietysti laskelmiin mutta suurelta osin myös uskomuksiin. Pitää kysyä, ovatko uskomukset oikeita ja tosia, kun harkitsemme vaihtoehtoisia ratkaisuja. Onko työnantajien Kela-maksun poistolla sellainen työllisyyttä edistävä vaikutus, kun Katainen uskoo? Eikö energiaveron korottamisella, joka kohdistuu myös yrityksiin, ole mitään työllisyyttä heikentävää vaikutusta? Entä kotitalouksien saamalla entistä suuremmalla sähkölaskulla? Eikö jokainen lasku heikennä yhtäläisesti kansalasien ostovoimaa ja sitä kautta hänen kulutusmahdollisuuksiaan?

Porvarillisen hallituksen talouspoliittiset uskomukset tulevat EKP:stä ja OECD:stä. Näiden mukaan on tärkeätä keventää ansiotuloverotusta ja lieventää verotuksen progressiivisuutta. Vain näin saadaan talouskasvua vauhtiin. Mikäli veroastetta joudutaan kiristämään, on suositeltavampaa käyttää välillisiä veroja. Toisin sanoen OECD:ssä uskotaan, että energiaverot ja arvonlisävero ovat oikeampia tapoja hankkia tuloja kuin progressiivinen ansiotulojen verottaminen. Onko tämä uskomus oikea vai ei, siitä ovat asiantuntijatkin eri mieltä. Mitä hyötyä siitä on talouskasvulle, jos kansalaisten käsiin jäävä palkka hieman kasvaa, mutta samalla hinnat nousevat kun alv kohoaa? 

SDP käy vaaleihin nyt aivan toisenlaisessa taloustilanteessa kuin vuonna 2007. Suomeen ikävät vaikutuksensa ulottanut kansainvälinen finanssikriisi käänsi meidät pois taloudellisen kasvun uralta dramaattisesti. Vuonna 2009 talouskasvu putosi enemmän kuin koskaan sodan jälkeisenä aikana, 8% luokkaa. Kuntien ja valtion verotulot romahtivat ja työttömyys kääntyi nopeasti nousuun erityisesti rakennus- ja konepajateollisuudessa.

Valtion toimet tilanteen elvyttämiseksi tapahtuivat kovin myöhään, mutta taantumasta on silti selvitty paljon paremmin kuin 90-luvun lamasta. Toisin kuin 90-luvulla, nyt ei lähdetty isojen leikkausten tielle, vaan otettiin valtion velkaa, jolla korvattiin saamatta jääneitä verotuloja. Velan ottaminen edulliseen hintaan oli nyt mahdollista siksi, että Suomi on EU:n ja euroyhteisön jäsen. Tilanne oli tässä mielessä ratkaisevasti parempi kuin 90-luvun alussa. Velkaantuminen on ollut suurta. Viime vuodelle uutta lainaa otettiin noin 13 miljardia, tällekin vuodelle vielä 8 miljardia. Hallituksen päättämien veronkevennysten kokonaisvaikutus kuluneella vaalikaudella on samaa luokkaa. Eli jos veronkevennyksiä ei olisi tehty, ei tälle vuodelle olisi tarvinnut ottaa lainaa euron euroa.

Valtiontalouden tasapainottaminen onkin tulevan vaalikauden keskeisimpiä tavoitteita. SDP katsoo, että valtion talouden tulee olla tasapainossa vaalikauden loppuun mennessä. Sen jälkeen päästään lyhentämään valtion velkaa ja saaman lisää liikkumatilaa politiikalle. Uskomme, että tässä tilanteessa on syytä katsoa kaikkia rahallisia panostuksia ja kehittämishankkeita siitä näkökulmasta, mikä vaikutus niillä on valtion talouden tasapainottamisen.

Keskeinen keino on hiljalleen liikkeelle lähteneen talouskasvun tukeminen. Talouskasvulla on suora yhteys uusien työpaikkojen syntymiseen. Työllisyyden noustessa nousee maksettujen palkkojen määrä ja samalla myös niistä kertyvät verotulot kunnille ja valtiolle. Yritysten toimeliaisuuden myötä myös niiden voitot ja yhteisöverotuotot kasvavat ja tämäkin kohentaa niin valtion kuin kuntienkin tilannetta.

Talouskasvun vauhdittamisessa tutkimus- ja kehityspanostuksilla on merkittävät roolinsa. Työvoimapolitiikan keinot ja koulutuspolitiikka varmistavat sen, että yrityksillä on osaavaa työvoimaa käytettävissään. Verotusta koskevat ratkaisut pitää tehdä niin, ettei niillä estetä taloudellisen kasvun ja uusien työpaikkojen syntymistä. Siksi näyttää selvältä, ettei yhteisöveroa voi esittää korotettavaksi. Sdp esittää veropoliittisen ohjelmansa lähiaikoina. Tähän mennessä tehdyt linjaukset nostavat esiin mm. pääomaveron korottamien ja tekemisen osin progressiiviseksi.

Talouskasvun ja työllisyyden lisäksi keskeinen SDP:n ajama tavoite on oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden tulee olla lähtökohtana, kun veropoliittisia ratkaisuja seuraavalla vaalikaudella tehdään. Sosialidemokraattien kanta on, että veronmaksun tulee perustua veronmaksukykyyn. Näin ei tänä päivänä ole. Tämä epäkohta johtuu pääasiassa siitä, että suurimpia tulonsaajia ovat ne ,jotka nostavat tulonsa pääomatuloina. Ahon hallituksen aikana 90-luvun alussa tehtiin ratkaisu, jossa ansiotulot ja pääomatulot erotettiin eri veroluokkaan. Pääomatulovero on tällä hetkellä 28%. Prosentti ei riipu siitä, kuinka paljon pääomatuloja on. Palkka- ja eläketulojen puolella valtionverotuksessa progressiivinen vero nousee varsin kohtuullisilla tuloilla yli tuon 28 prosentin. Tämä tarkoittaa sitä, että moni keskituloinen palkansaaja maksaa tuloistaan suurempaa veroprosenttia kuin todella suurituloinen pääomatulojen saaja. Tämä ei sosialidemokraattien mielestä ole oikeudenmukaista.

Siksi me haluamme nostaa pääomatulojen verotusta ja tehdä siitä osittain progressiivisen niin, että todella suuria pääomatuloja verotettaisiin hieman korkeammalla veroprosentilla.

Haluamme oikeudenmukaisuutta myös koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja perusturvan kehittämiseen. Eduskunnassa olemme vuosittain esittäneet vaihtoehtobudjetin, josta näkyvät meidän linjauksemme. Olisimme halunneet lisätä kuntien yleisiä valtionosuuksia, jotta palvelujen kehittäminen olisi mahdollista. Olemme näillä esitykillämme jatkaneet sitä linjaa, joka meillä oli viime eduskuntavaalien ohjelmassa. Esityksemme on eduskunnassa kaadettu hallituspuolueiden äänin.

Tänä lauantaina vietämme eri puolilla maata kampanjalauantaita, jonka teemana on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Me katsomme että nyt on oikeudenmukaista tuoda 100 euron korotus perusturvaan. Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, äitiys- isyys ja vanhempainpäiväraha sekä sairauspäivärahaa tulisi korottaa 100 eurolla kuukaudessa. Tämä olisi askel eteenpäin tasa-arvon vahvistamisessa ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Ei riittävä, mutta tässä taloustilanteessa mahdollinen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta välttämätön.

Korotuksen hinta olisi noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jos lasketaan siitä kertyvät verot sekä tästä seuraavat muiden menojen vähennykset, päästään 150 miljoonan euron nettovaikutukseen. On myös hyvä muistaa että pienituloisilla jokainen etuuseuro menee kulutukseen ja vaikuttaa työllisyyttä edistävästi. Kaikkein pienituloisempien ihmisten ostovoiman parantaminen on tehokkaimpia tapoja elvyttää maan taloutta. Siksikin tämä etuuden korotus on perusteltua tehdä.

SDP:n merkittäviin saavutuksiin tällä vaalikaudella kuuluu yhteisymmärryksen löytyminen hallituspuolueiden kanssa presidentin valtaoikeuksien kehittämisestä. Jäsenkyselyn pohjalta SDP päätti asettua puolustamaan tasavallan presidentin nykyisiä valtaoikeuksia. Neuvottelutulos hallituspuolueiden kanssa näyttää nyt tuottavan tuloksen, jossa presidentillä edelleen säilyy merkittävä rooli niin ulkopolitiikan kuin puolustusvoimien ja kriisinhallintatoiminnan johdossa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu