Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Hallitus tarttuu nuorten syrjäytymiskehitykseen

28.06.2011

Puhe Valtioneuvoston tiedonanto pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta VNT 2/2011 vp 

Hallitusvastuuseen halukkaat puolueet ovat saaneet hallitusohjelmansa valmiiksi. Kuuden puolueen yhteistä tahtoa ilmaiseva paperi sisältää tietysti monia kompromisseja. Tästä huolimatta ohjelmalla on selkeä poliittinen linja, jonka takana on yhteinen tahtotila. Visiona on, kuten valtiovarainministeri Urpilainen sanoi, eheä Suomi.

Hallitus on asettanut työlleen kolme painopistealuetta: 1) köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen, 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valitun linjan taustalla on tietoisuus yhteiskunnan vakavimmista uhkista ja tärkeimmistä mahdollisuuksista.

Hallitus on tietoinen eriarvoisuuden kasvusta, joka konkreettisimmin ilmenee köyhyyden lisääntymisenä. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus parantaa perusturvan tasoa merkittävästi ja siirtää ihmisiä pois toimeentulotuen piiristä säällisempään asemaan. Ikäihmisten oikeutta ihmisarvoiseen vanhuuteen vahvistetaan säätämällä vanhuspalvelulaki. Eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen vastaa sitä vaatimusta, jonka kansalaiset ovat toistuvasti esittäneet.

Toiseksi, hallitus on tietoinen julkisen talouden kestävyysvajeesta ja valtionvelan kasvusta. Keskustajohtoisen hallituksen jäljiltä valtiontaloudessa on 8 miljardin euron alijäämä. Hallitus ottaa tehtäväkseen velkaantumiskehityksen pysäyttämisen hallituskaudella. Tämä tavoite näkyy hallitusohjelmassa muun muassa veronkorotuksina ja menoleikkauksina. On selvää, että molempiin kohdistuu arvostelua. Mukavammaltahan tuntuisi, jos voitaisiin olla leikkaamatta ja jos voitaisiin välttyä veronkorotuksilta.

Hallitus kohdentaa menoleikkaukset ja veronkorotukset siten, että oikeudenmukaisuuden näkökulma on johtotähtenä. Niinpä lisäpanostuksilla muun muassa turvataan perusopetuksen kehittämistä näissäkin oloissa. Toisin kuin edustaja Kalmari pelotteli, hallitus pitää lähikouluja perusopetuksen lähtökohtana.

Nuorisotakuun toteuttamiseen osoitetaan työllisyysmäärärahoja. Verotusta kiristetään siten, että verotaakkaa annetaan lisää niille, joilla on paras taakankantokyky. Verotuksen progressiivisuutta lisätään ja tasaverokehitys pysäytetään sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka tasapainotustoimet pyritään tekemään oikeudenmukaisesti, mitään riemujuhlia ei näissä vaikeissa oloissa ole odotettavissa. Hallitusohjelma ei lupaa ruusutarhaa tässä ja nyt, mutta huolehtii siitä, että julkinen talous ja edellytykset hyvinvointivaltion palvelujen kehittämiseen jatkossakin turvataan.

Kolmanneksi, hallitus on tietoinen siitä, että Suomen tulevaisuuden menestys on riippuvainen korkeasta koulutuksesta, osaamisesta, työllisyydestä ja talouskasvusta. Hallitusohjelmassa asetetaankin koulutuksen tason nostolle korkeita tavoitteita. Tulevaisuuden Suomi ei voi kilpailla matalan osaamisen halpatyövoiman maana, vaan korkeaan koulutukseen perustuvan osaamisen yhteiskuntana.

Hallitus tarttuu vahvalla otteella nuorten syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka. Nuorta autetaan löytämään itselleen ja omalle oppimistavalleen sopiva koulutuspaikka siinä tilanteessa, jossa putoamisen, syrjäytymisen riski on suurin. Tuo koulutuspaikka voi olla lukio, ammatillinen oppilaitos, oppisopimus, työpaja tai kuntoutus, tai ehkä jokin muukin vielä löytyy. Luovuutta pitää tässä käyttää.

Toisen asteen koulutuksessa lisätään joustavuutta siten, että nuori voi rakentaa oman yksilöllisen opinpolkunsa. Näin vähennetään turhia keskeyttämisiä ja edistetään opintojen sujuvaa etenemistä.

Kehitettäessä oppilaitosverkkoa otetaan huomioon ikäluokkien pieneneminen ja opetuksen laadulliset tavoitteet sekä toisen asteen oppilaitosten väliset yhteistyömahdollisuudet. Hallitus turvaa muuttuvissakin oloissa lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden.

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Tiilikainen tässä aikaisemmin väitti, hallitus ei ole tuhoamassa maakuntien menestyksen eväitä. Hallitusohjelmassa on erittäin tiukka kirjaus siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu, siis jokaisessa maakunnassa. Hajanaisen korkeakoulujen toimipisteverkon kokoaminen palvelee maakuntakeskusten korkeakoulujen kehittämistä ja opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista kaikkialla maassa. Tässä on vahva myönteinen aluepoliittinen viritys. Kun hallitusohjelmassa todetaan "Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi", niin tämä antaa vahvat eväät maakuntien korkeakoulujen vahvistamiselle niukentuvienkin resurssien tilanteessa.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu