Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kansakunnan yhteyttä on varjeltava

17.09.2011

Juhlapuhe Inkoon Västankvarsnin 1918 hautapaikan uudelleenvihkiminen

Olemme kokoontuneet Västankvarnin hautapaikan hautakivien paljastamistilaisuuteen. Matka tänne on ollut pitkä. Sisällissodan vuosista tähän päivään. Itsenäisen Suomen synnytyskivuista nykyisen Suomen menestykseen ja vaurauteen. 

Vajaat sata vuotta sitten Suomi seisoi tienhaarassa edessään oma tulevaisuutensa. Oli valittava, mitä tietä lähdetään kulkemaan, kun Suomea kehitetään. Edessä olevat vaihtoehtoiset tiet hahmottuivat niin kansalaisille kuin johtajillekin epäselvinä. Tulevaisuus näkyi vain hämärästi sumun takaa. Sumuisen tulevaisuuden edessä ja epävarmuuden keskellä ihmiset, yksilöt ja väestöryhmät menettivät sen heikonkin yhteyden toisiinsa, mikä oli ollut olemassa jyrkistä vastakkainasetteluista huolimatta. Sortovuosien kokemukset epäoikeudenmukaisesta ja mielivaltaisesta tsaarin hallinnosta syvensivät heikoimpien väestöryhmien hätää ja epätoivoa. Kukin tarttui siihen yhteiskunnalliseen liikehdintään, joka parhaiten näytti tuovan toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 

Befolkningen i vårt land hade blivit  radikalt tvådelad i början av nittonhundratalet. Där var riktig hungersnöd in många hem och befolkningsläger. Där var fattigdom och arbetslöshet, där var brist på medborgarrättigheter och där var stor hopplöshet. Allt detta formade en bränsle för den stora ofärden och katastrofen där en bror blev en fiende och där mänskligheten blev förtrampad både i dem som dödade och i dem som blev dödade. 

Sisällissota päättyi, itsenäinen Suomi pysyi hengissä, mutta pahoin haavoille lyötynä. Hengissä pysyminen ei ollut helppoa. Veljessodassa syntyneet haavat olivat syvät. Epäluulo kahtia jakautuneen kansan eri väestönosien kesken oli pitkään syvää. Maan perustuslaillinen demokraattinen järjestelmä oli ajoittain vakavasti uhattuna omien kansalaisten toimesta, kun haavojen ei annettu parantua. Usein kuulee sanottavan että Suomen selviytyminen talvi ja jatkosodasta oli ihme. Näin voi hyvällä syyllä sanoa. Ihmeenä voi pitää myös sitä, että tämä kansakunta on kyennyt kehittämään demokratiaan ja tasa-arvoon perustuvaa hyvinvointia ja vaurautta näin hyvin kaikkien sisällissodassa lyötyjen haavojensa kanssa ja niistä huolimatta. 

Ett krig är alltid en olycka. Ett inbördeskrig eller medborgarkrig är en särskilt ond olycka. Som en olycka behandlar ett krig olika parter på olika sätt. Men vi kan också säga att en olycka alltid är ett gemensamt ärende och kan förena olika parter med varandra. På samma sätt som vi vet att en gemensam sorg kan förena människor med varandra. I vårt land tog det en lång tid innan man började förstå att händelserna i 1918 konstituerade en gemensam nationell olycka. Först när man kom till den förenämnda tolkning och förståelse kunde tvådelningen inom befolkningen bli lindrade. 

Tiedämme, että kansakunnan eheyttä ei kyetty rakentamaan kieltämällä, mitä kerran tapahtui. Vaikeneminen sai haavat tulehtumaan. Asioiden salaaminen ei puhdistanut ilmaa. Siksi oli ja on tärkeää, että noiden vuosien historiaa on vihdoin laajasti tutkittu ja tutkitaan edelleen. Eikä kyse ole vain siitä, mitä talletetaan tutkimuksiin ja historian kirjoihin noista vuosista yhteisesti luettavaksi. Kyse on myös siitä, että vain muistamalla ja mennyttä läpi käymällä ihminen voi tehdä surutyötä. Surun syiden läpikäyminen on useimmille tärkeä ja vapauttava kokemus. Siksi on tärkeää, että tähän annetaan lupa ja mahdollisuus. 

Vuoden 1918 tapahtumissa muodostuneiden hautapaikkojen tunnistaminen ja haudattujen kunnioittaminen on tärkeä osa tätä eheytystä ja surutyötä. Kansallisen onnettomuuden uhrit ansaitsevat yksilöinä, ihmisinä ja oman ihmisarvonsa perusteella kunnioituksen osakseen. Viimeisen leposijan, hautapaikan kunnioittamisella ja hautakivillä me emme ole toteuttamassa tyhjää rituaalia. Kysymys on paljon enemmästä. Me osoitamme kunnioitusta ja puolustamme tänne haudattujen ihmisarvoa. Punaisten hautapaikkojen kunnostamisia on vuosien ajan toteutettu eri puolilla Suomea. Myös kirkot ovat olleet mukana haudattujen tai hautausmaiden siunaamisessa silloin, kun siihen on tullut selkeä pyyntö. Kansallisen onnettomuuden uhreina kuolleet ansaitsevat yhtä hyvän kohtelun kirkon puolelta kuin muutkin vainajat. 

Framför denna Västankvarns gravplats och gravstenar är vi samtidigt vid 1918 årets händelser och i nutidens finska samhället. Vi lever i ett land som i några internationella jämförelser har blivit nämnt världens bästa land. Som en nation har vi vandrat en lång väg. Vägen har inte varit lätt. Den har krävt folket hårt arbete för fosterlandets välfärd. Framgången hade inte blivit möjligt utan en ömsesidig förståelse och respekt mellan olika befolkningsläger. Alla viktiga politiska partier har varit villiga och förmögna att samarbeta med varandra i den parlamentariska demokratin för landets och befolkningens framgång.

Ne, jotka menettivät henkensä vuoden 1918 tapahtumissa, olisivat iloisia nähdessään, miten monia heidän keskeisistä tavoitteistaan on kyetty toteuttamaan. Poliittiset oikeudet, sananvapaus, uskonnonvapaus, koulutus, kahdeksan tunnin työpäivä, terveydenhuolto, sosiaalivakuutus- ja eläkelainsäädäntö, riippumaton tuomioistuinjärjestelmä ja oikeuslaitos sekä vapaa tiede ja tutkimus. Kaikki nämä perustavat oikeudet ja rakenteet ovat osa tämän päivän hyvinvointiyhteiskuntaamme. Parlamentaarinen demokratiamme toimii hyvin suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä. Uusia puolueita syntyy ja vaaleissa kansalaiset pystyvät oikeasti vaikuttamaan eduskunnan kokoonpanoon. Viime eduskuntavaalit ovat hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa politiikan suuntaan. 

Näiden kivien ääressä ajattelen, että meillä ei silti ole varaa tuudittautua siihen, että kaikki on hyvin ja Suomi on tullut valmiiksi. Poliittisten päättäjien erityinen velvollisuus on olla valppaana ja hereillä. On säilytettävä kosketus tavallisten kansalaisten arkipäivään ja heidän kysymyksiinsä. On seurattava uusinta tutkimustietoa yhteiskunnan kehityssuunnista. Erityisen vakavasti on suhtauduttava siihen tietoon, joka kertoo eriarvoisuuden kasvusta. 

Kun puhutaan Suomen menestyksestä, puhutaan siitä, miten Suomessa keskimäärin asiat ovat. Tässä arvioinnissa unohtuu helposti se, että suomalaisten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Erot eri väestöryhmien välillä terveydessä, koulutuksessa, tulotasossa ja näköalattomuudessa ovat suuria. Yksilöiden tosiasiallinen mahdollisuus tehdä valintoja oman elämänsä suhteen vaihtelee hyvin paljon. Valinnanmahdollisuuksista syrjäytymisen ja sivuun joutumisen riski on kasvanut erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Jos mitään ei tehdä, kansan kahtiajakautumisen todennäköisyys kasvaa. 

Siksi on tärkeää, että hallitus nyt osoittaa rahaa niin pitkäaikaistyöttömyyden kuin nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Nuorten kohdalla paljon odotuksia kohdistuu hallitusohjelmassa olevan nuorisotakuun toteuttamiseen. Nuorten mukaan ottamisesta ovat vastuussa kaikki yhteiskuntapiirit. Kunnat, oppilaitokset, ja järjestöt mutta myös yritykset ja elinkeinoelämä. Kaikkien tulisi kantaa oma vastuunsa siitä, että nuori pääsee kehittämään lahjojaan. Ja että hän työelämässä pääsee soveltamaan niitä taitoja, joita hän on koulutuksella hankkinut. 

Suomalaisen yhteiskunnan kahtiajaon torjuminen ja eheyden vahvistaminen on sosialidemokraattien keskeisiä poliittisia tavoitteita. Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että epätoivoisten ihmisten määrä kasvaa. Sekä oma historiamme että ajankohtaiset tapahtumat eräissä maissa osoittavat, että toivottomuus merkitsee paitsi inhimillistä kärsimystä myös vakavaa uhkaa koko yhteiskunnan turvallisuudelle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. 

Yhteiskuntaa haavoittavat kahtiajaot voivat syntyä monin tavoin. Edustuksellinen demokratia ei automaattisesti estä kahtiajakojen syvenemistä. Yhteiskuntaan voi syntyä ryhmiä, jotka eivät vaaleissa käytä äänioikeuttaan eivätkä siksi saa ääntään kuuluville. Näitä ryhmiä voivat olla työttömät, syrjäytyneet nuoret, vanhukset tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Perustuslaki velvoittaa eduskuntaa huolehtimaan myös näiden ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta. 

Hyvät ystävät. Samalla kun kunnioitamme vuoden 1918 uhrien muistoa tänään tällä paikalla tässä juhlassa, otamme vastaan historian antaman opetuksen: varjelkaa kansankunnan yhteyttä ja pitäkää kaikki väestöryhmät mukaan yhteiskunnan kehityksessä, osallisuudessa ja hedelmien jaossa. 

Kära vänner! Samtidigt som vi ärar dem som blev offren i 1918 årets händelser låt oss ta emot den lära som vår historia ger oss: Bevara folkets enhetlighet. Ta folkets alla parter och grupper med så att var och en är delaktig i samhällets framgång, välfärd och frukter.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu