Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kuntapolitiikan tavoitteena yhdenvertaiset palvelut

18.09.2011

Juhlapuhe Lammin työväentalo 100 vuotta

Näyttää siltä, että maailma, Eurooppa ja Suomi ovat juuri nyt suurten muutosten keskellä. Taloudesta on tullut yhä ylivoimaisempi kaikkea kehitystä ohjaava tekijä. Maailmantaloudessa painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasiaan ja Kaukoitään. Rauhanliikkeestä talousyhteisöksi kehittynyt Euroopan Unioni on joutunut suuriin ongelmiin jäsenmaiden ylivelkaantumisen ja uhkaavan luottolaman takia. Rahaliittoon kohdistuneet odotukset ja sen tuomat hyödyt uhkaavat jäädä käsillä olevien vaikeuksien varjoon. 

Myös Suomi elää isoa muutosta. Puoluekartta on muutoksessa, josta emme tiedä, mihin tässä päädytään. Perinteiset isot puolueet menettivät ison osan kannatustaan viime eduskuntavaaleissa. Kannatuksen laskuna näkynyt pettymys kanavoitui populistisena pidetylle puolueella, jonka politiikkaa kuvaa voimakas kansallismielisyyden korostaminen. Esimerkkeinä tästä vaikkapa EU-vastaisuus ja halu jyrkästi rajoittaa sekä maahanmuuttoa että kehitysapua. Moraalisesta näkökulmasta on kyse siitä, että yhteisvastuun ja yhtäläisten ihmisoikeuksien ajatuksesta on siirrytty itsekkyyden ja omahyväisyyden ajattelutapaan. Minä en usko, että tällainen ajattelutapa tuo mitään hyvää Suomelle, joka on taloudessaan kaikissa tapauksissa tavattoman riippuvainen muusta maailmasta. 

Tämä talo, jonka 100-vuotisjuhlapäivää vietämme, tietää millaista on, kun Suomi on suurten muutosten keskellä. Monien muiden paikkakuntien tavoin Lammillekin perustettiin työväenyhdistys 1900-luvun ensimmäisin vuosina, vuonna 1905. 1800-luvun lopulla maamme aineelliset olot ja ideologinen tietoisuus poliittisen toiminnan mahdollisuudesta synnyttivät vasemmistolaisen työväenpuolueen. Liike järjestäytyi 1903 Forssassa Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi ja lähtökohta paikallisten puolueosastojen verkoston synnylle oli selkeä. 

Osastot tekivät tärkeää työtä vetäessään ihmisiä poliittiseen toimintaan. Työväenyhdistysten kokoontumisissa oli mahdollisuus syventää yhteiskunnallista ymmärrystä ja tietopohjaa sekä saada opetusta hallinnollisissa menettelytavoissa. Ehkä merkittävintä oli kuitenkin yhteisöllisyyden synnyttäminen ja vahvistaminen erilaisten juhlien tapahtumien ja harrastustoiminnan piirissä. Jotta tämä kaikki olisi voitu toteuttaa, ruvettiin hyvin pian hankkeisiin omien toimitilojen saamiseksi. Työväentalojen rakentamisesta tuli oma yhteisöllinen toimintamuotonsa, josta jäi tulevillekin sukupolville näkyvä käsien jälki. Ja tuo talkoomuotoinen yhteisöllisyyshän on edelleen välttämätön osa työväentalojen elävää perinnettä. 

Sadan vuoden aikana tämä talo on kokenut monia vaiheita. Se on katsellut isänmaan kehitystä vaikeiden ja traagisten alkuvuosien jälkeen kohti nykyistä vaurasta ja kansainvälisesti arvostettua hyvinvointiyhteiskuntaa. Miten iloisia olisivatkaan he, jotka tässäkin talossa sen alkuvuosina pohtivat poliittisia tavoitteita maksuttoman koulutuksen. kahdeksan tunnin työpäivän, ilmaisen terveydenhuollon ja kaikille kuuluvan sosiaaliturvan osalta! Miten hyvillään he olisivat nähdessään, mitä suomalaiset poliittiset ryhmät yhteistyötä tehden ovat saaneet aikaan. Tämäkin työväentalo tietää olevansa yksi tärkeä jalansija, sille poliittiselle toiminnalle, jonka aikaansaannokset nostavat maamme kansainvälisissä vertailuissa jopa maailman parhaaksi maaksi. 

Toverit 

Sosialidemokraattinen puolue tukeutuu edelleen niihin jalansijoihin, jotka asetettiin viime vuosisadan alussa. Vaikka hyvin monet tavoitteet on kyetty saavuttamaan, tehtävää riittää edelleen. Ei pidä tuudittautua siihen, että joku sanoo Suomen olevan maailman paras maa. Tällaiset arvioinnit ovat aina keskimääräisiä kuvauksia. Nämä vertailut eivät kerro, mitä maassamme kuuluu niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Politiikan tavoitteeksi ei riitä, että ihmisillä menee keskimäärin hyvin. Sosialidemokraattien alkuperäisiin arvoihin kuuluvat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo velvoittavat meitä selvittämään ja näkemään, mitä kuuluu niille, joiden tilanne on kaikkein vaikein ja toivottomin. Hallitusohjelmaan saamamme kirjaukset eräistä sosiaaliturvan parannuksista tässä taloustilanteessa ovat osoitus siitä, että halua oikeudenmukaisiin tekoihin on. 

Me tunnustamme, että jokaisella on vastuu itsestään ja tahdomme auttaa ihmisiä tätä vastuuta kantamaan. Uuden hallituksen ohjelmassa nuorisotakuu on esimerkki siitä, että lisäämällä panostuksia koulutukseen, ohjaukseen, työelämävalmennukseen ja työpaikan löytämiseen me tuemme nuorten mahdollisuuksia kantaa vastuuta itsestään. Me tunnustamme myös sen, että ihmiset kantavat vastuuta myös toisistaan ja että tällä on nyt ja jatkossakin valtavan suuri merkitys yhteiskunnan menestyksen kannalta. Perheet, suku, ja ystävät, monenlainen vapaaehtoistoiminta ja kansalaisjärjestöt kannattelevat isoa hyvän tekemisen ja hyvän syntymisen aluetta meidän yhteiskunnassamme. 

Oman vastuun ja vapaaehtoisen lähimmäisvastuun ohella tarvitsemme myös vahvoja, tehokkaita ja oikeudenmukaisia julkisia palveluja. Se merkitsee kohtalaisen kireää verotusta, mutta vastalahjana tulee ainutlaatuisen pitävä varmuus ja luotettavuus siitä, että hätään tai vaikeuksiin joutuva saa tarvitsemaansa apua. Lakiin perustuvat ja korkeaan koulutukseen nojaavat koulutus, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut rakentavat tästä maasta niin lujan ja menestyvän kuin se on. Sosiaalinen, yhteisöllinen turvallisuus elämän riskien keskellä kulkevalle kansalaiselle on taitavan politiikan tulosta. Se ei ole luonnonvara joka olisi tullut osaksemme ilman ponnisteluja. Siksi sen varjelemisesta tulee jatkossakin pitää huolta. Tiedämme että julkisten palvelujen puolella on puutteita ja että parannettavaa on. Se vaatii meiltä poliittista työtä ja päätöksiä. 

Hyvät kuulijat 

Uuden hallituksen ohjelmassa oleva lupaus kuntarakenteen kehittämisestä on osoitus siitä, että tasa-arvoisista, kattavista ja laadukkaista julkisista palveluista halutaan jatkossakin pitää kiinni ja että palveluja halutaan vahvistaa. Nyt käynnistettävä kuntauudistus on suoraa jatkoa edellisten keskustajohtoisten hallitusten työlle. Kun hallitukselle on Keskustan toimesta esitetty kuntauudistusta koskeva välikysymys, on hyvä todeta, että tosiasiassa hallitus jatkaa Keskustan johdolla tehtyä uudistustyötä. Paras-hanke vei asioita eteenpäin mutta ei riittävästi. Lisäksi se sai aikaan joitakin uusia ongelmia, jotka rasittavat kuntia ja palvelujärjestelmäämme. 

Hallitus ei ole käymässä taisteluun itsenäisiä kuntia vastaan. Käynnistettävä uudistus noudattaa Kuntaliiton hallituksen yksimielisiä linjauksia. Useimmissa kunnissa tiedetään, että uudistusta tarvitaan ja odotetaan selkeätä poliittista ohjausta valtion taholta. Työssäkäyntialueeseen perustuva kuntarakenne asetettiin tavoitteeksi jo Paras-hankkeessa. Toisin kuin Paras-hankkeessa, kaavamaisia esimerkiksi asukasmäärään sidottuja kriteereitä ei nyt ole tarkoitus käyttää. Tämä merkitsee sitä, että uudistusta ei toteuteta kaavamaisesti vaan tervettä arkijärkeä soveltaen ja maan eri alueiden tilanteen huomioiden. 

Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Kuntauudistuksessa keskeistä on ajatus vahvasta peruskunnasta, joka sekä tuottaa palvelut että päättää niiden rahoituksesta. Uudistuksessa lähdetään liikkeelle asiakas- tai kuntalaislähtöisesti eli katsotaan, mitkä ovat ihmisten luonnollisia työssäkäyntialueita. Monin paikoin työssäkäyntialue voisi olla mielekäs pohja omillaan toimeentulevalle kunnalle. Vahvan peruskunnan tulee olla niin suuri että se kykenee itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Tällaisessa kunnassa sama kunnan- tai kaupunginvaltuusto päättää niin veroprosentista kuin palveluistakin. 

Tällaisessa rakenteessa vaaleilla valittujen päättäjien vastuu on selkeä ja ankara, mikä on kuntademokratiaa juuri parhaimmillaan. Hallitus tavoittelee uudistuksellaan kuntademokratian olennaista vahvistamista, ei sen heikentämistä. Monimutkaisemmissa hallintomalleissa valtuutetun valta siirtyy virkamiehille ja konsulteille mikä ei vastaa kuntalaisten kunnallisvaaleissa antaman valtakirjan arvoa.  

Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Kokemus ja eräät esimerkit osoittavat, että mitä heikommaksi käy kunnan talous ja toimintakyky, sitä hanakammin kunta turvautuu yksityisen palvelutuottajan apuun. 

Palvelujen sijaan heikon kunnan kuntalainen saa palveluseteleitä ja joutuu etsimään palveluja markkinoilta. Tällä tiellä julkiset, tasa-arvoiset ja luotettavat palvelut häipyvät kuvasta kokonaan. Mitä heikommaksi kunnan oma palvelujen tuotanto käy, sitä julmemmin kunta ja kuntalaiset joutuvat yksityisen markkinan armoille. Vaikka alussa markkinamekanismi pitäisikin hinnat kohtuullisena, niin kokemus soittaa, että markkinoilla hyvin pian tapahtuu keskittymistä. Yritysten kilpailu vähenee ja lopulta kunta joutuu neuvottelemaan monopoliasemassa olevan yksityisen palveluntarjoajan kanssa. 

Siksi me sosialidemokraatit puolustamme ajatusta vahvoista peruskunnista. Mitä vahvempi peruskunta meillä on, sitä riippumattomampi se on ja sitä vahvempi myös palvelujen ostajana ja kilpailuttajana. Nykyinen hankintalainsäädäntö vaatii melkoista tilaajaosaamista, johon ei useinkaan löydy voimavaroja, kun on kyse hyvin pienestä kunnasta. 

Hallitus toteuttaa kuntauudistuksen niillä keinoilla, joita sillä on käytössään. Suomessa eduskunta päättää lukuisista laeista, joilla säädetään kuntien tehtävistä ja velvoitteista. Eduskunta sanoo, mitä oikeuksia peruspalveluihin kuntalaisilla on ja antaa kuntien tehtäväksi huolehtia siitä että ihmisten oikeudet toteutuvat. Eduskunta tekee päätökset kuntien valtionosuuksista ja kustannusten korvauksista sekä kuntiin vaikuttavista verolaeista. 

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että hallituksella ja eduskunnalla joka tapauksessa on laaja vastuu kunnista. Toisin kuin pahat kielet puhuvat, hallituksen ohjelmassa ei ole linjausta kuntien pakkoliitoksista. Itse pidän tärkeänä, että prosessissa hyödynnettäisiin kaikkea sitä ymmärrystä, näkemystä ja viisautta, jota kunnissa on. Mitä paremmin olemme selvillä sekä onnistumisista että epäonnistumisista, sitä helpompaa on löytää polku, jota kulkien toimiva, tehokas ja laajasti hyväksyttävä uudistus saadaan aikaan. 

Hyvät ystävät 

Työväentalon satavuotisessa historiassa sekä kuntarakenne että kuntien tehtävät ovat muuttuneet voimakkaasti. Suomalaisen yhteiskunnan perusajatus siitä, että valta tulee alhaalta, kansalaisten parista, ei kuitenkaan ole muuttunut. Päättäjä niin valtakunnan tasolla kuin puolueissakin saavat valtakirjansa kansalaisilta. Sosialidemokraattisen puolueen toiminnassa työväentalot, joissa osastot ovat kokoontuneet, ovat vallan alkulähteitä.. Näistä taloista on pulpunnut raikasta vettä, joka on saanut aikaan hyvää kasvua ja kehitystä koko maassa. Olkoon näin myös jatkossa. 

Haluan kiittää Lammin sosialidemokraattien yhdistystä, sen puheenjohtajaa, jäseniä ja kaikkia, jotka olette vuosien mittaan ylläpitäneet tätä taloa ja johtaneet siellä tapahtuvaa yhteisöllistä ja poliittista toimintaa. Toivotan työllenne tästä eteenpäinkin parhainta menetystä!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu