Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Yläneen työväenyhdistys 110 vuotta

06.11.2011
Juhlapuhe Yläneen työväenyhdistys Pelastaja 110 vuotta

Yläneen työväenyhdistys kuuluu maamme vanhimpiin. Työväenyhdistys Pelastus perustettiin aivan viime vuosisadan alussa. Suomi kuului tuolloin autonomisena suuriruhtinaskuntana osana Venäjän valtakuntaan. Yhdistyksen nimi, Pelastus, kertoo sekä toivottomuudesta ja hädästä että siitä mihin tulevaisuuden toivo pantiin. Pelastusta ei voi odottaa ulkopuolelta vaan sitä on lähdettävä itse tekemään, oman työväenyhdistyksen voimin, täällä vanhassa kirkkopitäjässä pääteltiin.

Köyhyys, puute ja kokemus aineellisten ja henkisten mahdollisuuksien epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta laittoivat ihmiset etsimään keinoja paremman tulevaisuuden edistämiseen. Muutamaa vuotta aiemmin oli maahan perustettu Työväenpuolue, joka otti asiakseen heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien puolustamisen kansainvälisen työväenliikkeen arvojen mukaisesti. Nopeasti alkoi maahan syntyä paikallisia työväenyhdistyksiä. Niin myös tänne Yläneelle. 

Yhdistysten järjestäytyminen oli nopeaa ja kehitys johti organisatoristen ja ohjelmallisten linjojen selkeyttämiseen myös valtakunnan tasolla. Vuonna 1903 pidetyssä Forssan kokouksessa perustettiin Suomen sosialidemokraattinen puolue, joka alkoi viedä työväenliikkeen ohjelmaa voimallisesti eteenpäin. 

Ensimmäisiä askeleita kansanvallan vahvistamisessa oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuttaminen ja säätyvaltiopäivien purkaminen. Maahan saatiin yksikamarinen eduskunta ja uuteen eduskuntaan kansanedustajiksi sekä miehiä että naisia kaikista yhteiskuntaluokista ja väestöryhmistä. Uuden eduskunnan tosiasiallinen valta oli kuitenkin varsin rajallinen, koska Venäjän tsaarilla oli oikeus olla hyväksymättä eduskunnan päättämiä uudistuksia. 

Suomen asema Venäjän yhteydessä oli 1800-luvulla antanut tilaa kansallisuusaatteen vahvistumiselle. Ajatus itsenäisestä kansakunnasta oli alkanut elää. Venäjän ajoittain harjoittama sortotoimina tunnettu mielivalta Suomea ja suomalaisia kohtaan koettiin epäoikeudenmukaisena. Tämä vahvisti omalta osaltaan itsenäisyystoiveita. Kun Venäjällä tsaarinvalta vallankumouksissa kaadettiin ja sen paikan otti uusi sosialistinen hallitus, Suomelle tuli historiallinen mahdollisuus julistautua itsenäiseksi. 

Itsenäisen Suomen ensiaskeleet olivat vaikeat. Autonomian ajan viimeiset vuodet ja kuukaudet olivat johtaneet niin suureen epäluottamukseen maan hallitusta kohtaan, että osa väestöstä lähti etsimään parempaa yhteiskuntaa vallankumouksen keinoin. Osasyynä tähän oli tsaarivenäjän puuttuminen Suomen eduskunnan demokraattisesti päättämiin uudistuksiin. Juuri itsenäistynyt Suomi ajautui sisällissotaan, jossa veli kävi veljeään vastaan asein. 

Kun ihmisiltä kokonaan meni usko siihen, että laillinen hallitus haluaa edistää oikeudenmukaisuutta, katsoivat he, että ainoaksi keinoksi jää hallituksen syrjäyttäminen ulkoparlamentaarisin keinoin. Aseellinen vallankaappaus nähtiin ainoana keinona pelastukseen. Pelastusta ei tuolla keinolla koskaan tullut. Kuolemaa ja vankileirejä, kostoa, katkeruutta ja epäoikeudenmukaisuutta kylläkin. Haavat ovat olleet syvät. Inhimillisen kärsimyksen määrä käsittämätön. 

Kansakunta ei kuitenkaan jäänyt näihin haavoihinsa. Vaikean synnytyksen jälkeen luottamus demokratiaan alkoi vähitellen vahvistua. Äärioikeiston vahvistuminen 30-luvulla oli tosin muodostua uhkaksi demokratialle samoin kuin kommunistien vallan kasvu sodan jälkeen. Sosialidemokraattisen puoleen vahva asema ja kansanvaltaa korostava toimintatapa ja loivat pohjaa yhteiskunnan myönteiselle kehitykselle.

Talvisodan vaikeat kuukaudet osoittivat, että suomalaisilla on yksissä tuumin halu puolustaa isänmaata vihamielisiä vaatimuksia vastaan. 

Syntyi kokemus aseveljeydestä ja ymmärrys suomalaisten keskinäisestä kunnioituksesta yli yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien. Tämä henki siirtyi myös työelämään ja vaikutti ratkaisevasti työmarkkinapolitiikan kehittämiseen. Vaikka edut olivat monilta osin vastakkaisia palkansaajien ja yritysten välillä, kyettiin näkemään myös yhteisiä intressejä. Elinkeinoelämän kehitys, työpaikkojen synty, tutkimus ja kehittäminen, kansainvälinen kilpailukyky, palkansaajien ostovoima, työsuhdeturva ja työelämän laatu olivat asioita, joiden merkityksestä opittiin yhdessä keskustelemaan. 

Työväenyhdistyksissä on tehty tavattoman tärkeätä työtä suomalaisen kansanvallan edistämiseksi. Poliittinen toiminta on henkisten voimien kokoamista yhteistyössä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen. Tällainen työ edellyttää yhteisöllisyyden lisäksi ymmärrystä, viisautta ja sivistystä. Työväenyhdistykset ovat vuosikymmenien kuluessa tätä ymmärrystä, sivistystä ja viisautta jakaneet omalla koulutustoiminnallaan. Ne ovat antaneet kansalaisille mahdollisuuden tulla mukaan vaikuttamaan niin puolueen kuin yhteiskunnankin kehitykseen sekä omalla paikkakunnalla että valtakunnallisesti. 

SDP:llä on kunniakas historia suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Suomi kuuluu pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. Yleisesti tunnustetaan, että nämä yhteiskunnan perustuvat sosialidemokraattisiin arvoihin. Kansanvalta, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu ovat ne keskeiset arvot, jotka johtivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntymiseen. 

Tänä päivänä näyttää pinnalta katsoen siltä, että hyvinvointivaltion kannalla ovat kaikki poliittiset liikkeet Suomessa. Toisaalta yhä laajemmaksi on tullut keskustelu siitä, miten pitkälle tällaista hyvinvointivaltiota voidaan ylläpitää. Kuinka kauan rahat riittävät ja voidaanko järjestää aina vain uusia palveluita? Väestön ikärakenteen takia työssä käyvien määrä vähenee suhteessa työelämä ulkopuolella oleviin. Miten tässä tilanteessa voidaan huolehtia palveluiden rahoittamisesta riittävällä tasolla? 

Euroopan Unionin kamppaillessa euroalueen velkariisissä on käynyt selväksi, että palvelujen rahoittaminen jatkuvasti kasvavalla valtion velanotolla on kestämätön tie. Kriisimaat, kuten Irlanti, Kreikka ja Portugali ovat nyt kovien leikkauksien kohteena. On selvää, että myös Italiassa isot leikkaukset ovat edessä. 

Suomi osallistuu tähän keskusteluun kaikella vakavuudella. Hallitus tavoittelee määrätietoisesti Suomen valtion velkaantumisen pysäyttämistä. Meidän asemamme kansainvälisillä rahamarkkinoilla on nyt hyvä. Meihin luotetaan ja saamme lainaa matalalla korolla. Hallitus haluaa varmistaa, että Suomen luotettavuus säilyy. Hallitus toteuttaa tässä sosialidemokraattien tavoitteiden mukaista ohjelmaa. 

Vaalien alla teemamme olivat työ ja oikeudenmukaisuus. Hallitus panostaa merkittävästi työllisyyden vahvistamiseen niin työvoimapolitiikassa kuin elinkeinopolitiikassakin. Verotusta kiristetään, mutta siten, että se kaikkein vähiten heikentää työllisyyttä. Pääomatulojen verotus kiristyy olennaisesti. Samoin kaikkein suurimpien perintöjen verotus. Palkansaajan verotus ei kiristy. 

Talouden tasapainottamistehtävä edellyttää myös säästöpäätöksiä. Kovimmat päätökset kohdistuvat tällä kaudella puolustusmäärärahoihin. Merkittäviä säästöjä haetaan myös rakenteellisten uudistusten kautta esimerkiksi korkeakouluverkkoa kehittämällä. Vaikka koulutuksen puolella toteutetaan säästöjä toteuttaa hallitus nuorten yhteiskuntatakuun. Tällä ehkäistään tehokkaasti nuorten syrjäytymistä ja luodaan polkuja osaamiseen ja työelämään.

Yhteiskuntatakuu tekee hyvää nuorille ja tuottaa pidemmän ajan säästöjä myös yhteiskunnalle. 

Vaikka taloustilanne on vaikea, hallitus toteuttaa merkittävän tasokorotuksen perusturvan puolelle. SDP:n vaalilupausten mukaisesti hallitus korottaa työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa 100 eurolla kuukaudessa. Lisäksi tehdään tarkistuksia toimeentulotuen perusosaan ja asumistuen ehtoihin. Pienituloisimpien asemaa helpotetaan myös nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä. Uudistukset vähentävät köyhyyttä ja kaventavat tuloeroja. Yhä useammat pääsevät pois toimeentulotuen piiristä kun perusturva kohenee. Kansalaisen ihmisarvokokemukselle tekee hyvä kun hänen taloutensa ei enää ole viranomaiskontrollin piirissä. 

Hyvinvointivaltio kehittyy koko ajan. Suomessa suurimpia muutoksia on ollut maan sisällä tapahtuva muuttoliike. Sen taustalla on elinkeinorakenteen muuttuminen. Maataloustuotanto tarjoaa työpaikkoja enää hyvin pienelle osalle väestöä. Teollisuustuotanto sijoittuu keskuspaikkakunnille. Väestö muuttaa perässä ja samoin palvelut. Syvällä maaseudulla uusia työpaikkoja syntyy lähinnä kaivosteollisuuden piiriin pohjoisemmassa Suomessa. 

Väestön muuttoliike keskuspaikkakunnilla ja eteläiseen Suomeen muuttaa kuntien toimintamahdollisuuksia. Kuntien väestörakenne vaihtelee rajusti kunnasta toiseen siirryttäessä. Kuntien kyky hoitaa lakisääteiset tehtävänsä voi olla hyvin erilainen. Valtionosuusjärjestelmällä hoidetulla tasauksella on pitkään pidetty yllä heikomminkin pärjäävien kuntien toimintaedellytyksiä. 

Jo pitkään on kuitenkin ollut poliittinen yhteisymmärrys siitä, että palvelurakenteita tulee kehittää. Edellisten hallitusten aikana toteutettu kuntien palvelurakenteiden uudistus on tuottanut useita uusia rakenteita niin vapaaehtoisin kuntaliitoksin kuin kuntien välisin yhteistyösopimuksinkin. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia. 

Hallituksen mielestä palvelujen tehokas järjestäminen vaatii edelleen työtä. Myös rakenteita tulee kehittää. Tärkeätä on, että kuntalaiset pääsevät vaaleissa valitsemaan ne henkilöt, jotka tekevät päätöksiä palveluiden järjestämisestä. Ja tärkeätä on, että ne, jotka päättävät palvelujen järjestämisestä, päättävät myös kunnallisveroprosentista. Ei ole ongelmatonta sellainen järjestelmä, jossa pääosa kunnan verotuloista käytetään sellaisiin palveluihin, joista päättävät jotkut muut kuin valtuutetut.

Tämä on keskeinen syy siihen, että hallitus puhuu vahvasta peruskunnasta palvelurakenteen pohjana. Vahvassa peruskunnassa päätöksenteon rakenteet ja vastuut ovat selkeät kaikissa talousarvion keskeisissä menokohdissa. 

Kuntarakenneuudistus on tarpeen myös siksi, että kunnissa on yhä suurempaa halua siirtyä palvelujen tuottajasta palvelujen ostajaksi. Monia kuntien palveluita on siirretty yksityisten yritysten tuotettavaksi ostopalvelusopimuksin.

Uusia yrityksiä vanhuspalvelujen, terveydenhuollon ja vaikkapa lastensuojelun puolella syntyy koko ajan. Markkinat kasvavat ja yhä suuremmat yritykset kiinnostuvat. Vaatii melkoista osaamista kunnilta pärjätä näillä markkinoilla ostajana. Ostettavan palvelun tuotteistaminen, täsmällisten tarjouspyyntöjen tekeminen ja yritysten kilpailuttaminen on vaativa työsuoritus. Taitamattomuus voi tulla kalliiksi kunnalle ja kohtalokkaaksi kuntalaiselle palvelun käyttäjänä. 

Kuntarakenteen kehittäminen siis jatkuu. Kuntaministeri on eduskunnassa luvannut, että pakkoliitoksista ei kuitenkaan ole kyse. Minusta on tärkeätä, että kuntarakennetta kehitetään vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Erityisen tärkeätä on kuulla, tutkia ja arvioida sekä ottaa huomioon jo tehtyjen rakenteellisten muutosten hyvät ja huonot kokemukset. 

Kuntarakenneuudistuksiin kohdistuu paljon odotuksia mutta myös epäluuloja. Kuntien itsenäisyys on perinteisesti ollut suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja. Mitä tällä itsenäisyydellä tarkoitetaan, on jäänyt vähemmälle pohdinnalle. Onko kunta itsenäinen, jos se tuloista kolme viidesosaa menee kuluihin, joista päätetään muualla kuin oman kunnan valtuustossa? 

Kuntalaisen kannalta tärkeätä on, että palvelut ovat saatavilla ja riittävän tasoisia. Ja että hänen veroeuronsa käytetään mahdollisimman järkevästi näiden palvelujen järjestämiseen.

Ajattelen että jokin tällainen on se poliittinen lupaus, jonka hallitus antaa suomalaisille kuntarakenneuudistusta tehdessään. 

Julkinen valta kuntatasolla ja valtakunnallisesti on vastuussa paitsi palvelujen järjestämisestä myös siitä, että verotuksella koottavia rahoja käytetään järkevästi. Tämä on erityisen tärkeätä nyt kun palvelujen tarve näyttää olevan kasvussa voimakkaammin kuin verotulot. 

Lopuksi onnittelen Yläneen työväenyhdistystä, omasta ja puoleen puolesta kiitän yhdistyksen vastuunkantajia ja jäseniä tehdystä työstä tällä paikkakunnalla ja toivotan työllenne parhainta menestystä. 

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu