Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Tarja Halosen jälkeen Paavo Lipponen

12.01.2012

Kolumni Demo-lehti 1/2012

Alkanut vuosi on täynnä suuria mahdollisuuksia. Suomalaisille tapahtuu se, mikä tapahtuu kerran kuudessa vuodessa. Tasavallan presidentin toimikausi päättyy helmikuun lopussa ja uusi alkaa 1. päivänä maaliskuuta. Tarja Halosen aikakausi tulee valmiiksi. Halosen seuraajan valitseminen tapahtuu nykytavan mukaan suoralla kansanvaalilla. Tullakseen suoraan valituksi ehdokkaan on saatava ensimmäisenä vaalipäivänä 22. tammikuuta yli puolet annetuista äänistä. Muussa tapauksessa järjestetään toinen vaali, jossa ehdokkaina ovat ne kaksi, jotka ensimmäisessä vaalissa ovat saaneet eniten tai toiseksi eniten ääniä.

Sosialidemokraatit ovat asettaneet ehdokkaaksi puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan, entisen pääministerin ja eduskunnan puhemiehen, Paavo Lipposen. Presidentinvaalien valmistelu aloitettiin puolueessa jo kesällä 2010, jolloin kesäkiertueella järjestettiin kansalaiskysely aiheesta kenestä Sdp:n ehdokas vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Lukuisia nimiä ilmestyi toreilla palautettuihin lappusiin. Virallinen ehdokasasettelu käynnistyi keväällä 2011, jolloin puoluehallitus päätti ehdokasasettelun aikatauluista puolueen sääntöjen mukaan. Tarkoitus oli, että ehdokasasettelu olisi selvillä kesäkuun puoliväliin mennessä. Kun hallitusneuvottelut pitkittyivät, siirtyi ehdokasasettelun takaraja elokuuhun.

Takarajan mentyä umpeen, ehdokaskisassa oli kolme hyvin erilaista puolueyhdistysten esiin nostamaa ehdokasta: Paavo Lipponen, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja kansanedustaja Ilkka Kantola. Tämä merkitsi sitä, että oli toimeenpantava jäsenäänestys puolueen presidenttiehdokkaasta. Jäsenäänestyksessä Lipponen sai taakseen selkeän enemmistön annetuista äänistä. Sosialidemokraatit katsoivat, että nyt tarvitaan Paavo Lipposen laajaa kansainvälistä kokemusta, hänen monipuolisia yhteyksiään oman maan rajojen ulkopuolella ja hänen taitoaan asettaa Suomi oikealle paikalle Euroopassa ja kansainvälisesti.

Presidenttiehdokkaan asettaminen tapahtui sitten myöhemmin virallisesti puoluevaltuuston kokouksessa lokakuun 8. päivänä Helsingissä. Minun oli helppo käyttää Lipposen valintaa tukeva puheenvuoro virallista nimittämistä edeltävässä keskustelussa. Olen ehtinyt tutustua Paavo Lipposeen oman lyhyen poliitikkourani ja sitä edeltävien tehtävieni yhteydessä. Kun katson edessä olevaa presidentinvaaliasetelmaa ja ehdokasjoukkoa, en epäröi tukea Paavo Lipposta tähän tehtävään. Olen ehtinyt tehdä useita vaalikoneita, ja pyrkinyt vastaamaan niihin rehellisesti omien arvojeni ja oman parhaan tietoni mukaan. Jokaisessa koneessa ensimmäiselle paikalle on noussut Paavo Lipponen. Toki vastauksissamme on joitakin eroja, mutta eroavuudet muihin ehdokkaisiin ovat suurempia.

Tasavallan presidentin tehtävä ei ole Suomen sisäpolitiikan, terveydenhuollon, sosiaaliturvan, verotuksen tai kotimaisen talouspolitiikan johtaminen. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Uuden perustuslain mukaan on ihan selvää, että myöskään Suomen ja Euroopan unionin välisten asioiden hoito ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin. EU-asioita johtaa valtioneuvosto ja niistä vastaa pääministeri. Onpa moni ehtinyt todeta, että EU-asiat ovat enemmän sisä- kuin ulkopolitiikkaa.

Paavo Lipposen harkituissa vastauksissa haastatteluissa ja vaalitenteissä samoin kuin vaalikiertueen aikana pidetyissä puheissa kuvastuu, miten tarkasti hän hahmottaa uuden perustuslain määrittelemät rajat tasavallan presidentin vallankäytölle. Tuntuu hyvältä, miten Lipponen korostaa eduskunnan keskeistä asemaa suomalaisen kansanvallan ilmentymänä. Kansanvalta toteutuu Suomessa kansan valitsemien 200 edustajan välityksellä. Enää ei ole mahdollista, että kansan valitsema yksi henkilö, tasavallan presidentti, voisi hajottaa eduskunnan ja määrätä uudet vaalit tai hajottaa hallituksen ja nimittää uuden. Lipposta on helppo tukea, koska hän antaa arvoa edustukselliselle demokratialle eikä haikaile paluuta Kekkosen ajan valtiosääntöön ja käytäntöön.

Lipposen puheissa kuvastuu kulttuurin, taiteen ja tieteen merkityksen ymmärtäminen. Hänellä on syvällinen historian taju. Meidän aikanamme, jona kulttuuriset virtaukset kohtaavat yhä nopeammalla tahdilla ja jona Eurooppa etsii identiteettiään, tarvitaan maan johtoon Paavo Lipposen kaltaista sivistynyttä, kansakunnan ja myös oman historiansa tuntevaa henkilöä. Lipponen ei ole pintavirtausten vietävissä vaan kykenee suorassa seisten puolustamaan Suomen etua tasavallan presidentin tehtävän vaatimalla arvovallalla. Siksi minä valitsen Paavo Lipposen Tarja Halosen seuraajaksi.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu