Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Yle huomioi teknologian kehityksen

14.02.2012

Esittelypuheenvuoro Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuosilta 2009 ja 2010 K 16/2011 vp

Yleisradioyhtiön toiminnasta annetun lain mukaan yhtiön hallintoneuvoston tulee kahden vuoden välein antaa eduskunnalle kertomus Yleisradion julkisen palvelun toteutumisesta. Nyt lähetekeskustelussa oleva kertomus käsittää toimintavuodet 2009 ja 2010. Kertomuksen liitteenä on Saamelaiskäräjien lausunto kertomuksesta.
Hallintoneuvoston näkökulmasta toimintavuodet ovat olleet jälleen haasteellisia. Yhtiön menojen sopeuttaminen käytettävissä oleviin tuloihin on ollut jatkuvasti esillä. Yleisradioyhtiön kaltaisessa osakeyhtiössä talouden haasteet ovat erityislaatuisia. Yhtiön rahoitus perustuu lakiin ja valtioneuvoston päätöksiin eikä yhtiön omaan toimintaan. Yleisradion päätehtävänä ei ole oman toiminnan rahoituksen turvaaminen, eikä Ylen tehtävänä ole taloudellisen voiton hankkiminen onnistuneen ohjelmatoiminnan avulla.

Tämän tehtävänsä toteuttamiseen Yle saa vuosittain valtioneuvoston päätöksestä riippuvan määrän rahaa. Hallintoneuvoston asiana on ollut tv-maksukorotuspaineen arviointi sekä esityksen tekeminen valtioneuvostolle tv-maksun korotuksesta. Tämä hallintoneuvoston tehtävä lakkaa, kun Ylen uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta.

Hallintoneuvosto on seurannut Ylen menojen sopeuttamista tilanteessa, jossa kustannustaso nousee ja tulokertymä heikkenee tv-maksuhalukkuuden vähenemisen johdosta. Sopeuttaminen on merkinnyt vakituisen henkilöstön määrän vähäistä pienenemistä. Strategisena tavoitteena on 3 000 vakituista työntekijää. Henkilöstön vähentäminen on tapahtunut pääosin luonnollista poistumaa hyödyntämällä. Uusien työntekijöiden rekrytointiin on näissä sopeutuspaineissa jäänyt hyvin vähän mahdollisuuksia. Tiukka taloustilanne on pakottanut Ylen luopumaan myös osasta urheilun arvokisojen näyttämistä.

Kertomuskauden toinen iso kokonaisuus liittyy viestintäteknologian nopeaan kehitykseen. Teknologia on tehnyt mahdolliseksi liikkuvan kuvan seuraamisen tietokoneista ja mobiililaitteista. Televisiovastaanottimen rinnalle uutissisältöjen ja elokuvien jakelukanavana ovat tulleet kannettavat laitteet. Nuorempien ikäluokkien kohdalla tietokone on jo ohittanut televisiovastaanottimen jakelukanavan. Tämän muutoksen edessä Yle on joutunut kysymään, mitä tämä merkitsee yhtiön tehtävän kannalta julkisen palvelun toteuttajana.

Lain mukaan Yleisradion tehtävänä on tuoda julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Ylen johtopäätös uudessa tilanteessa on ollut, että yhtiön on velvollisuus käyttää kaikkia niitä jakelukanavia, joita kansalaisetkin käyttävät. Teknologian kehitys on muuttanut ihmisten tottumuksia hyvin nopeasti. Median käyttötavat ovat yksilöllisiä ja eriytyneitä. Televisiovastaanotin ei enää ole laite, joka kokoaa suomalaiset samaan aikaan katsomaan samaa ohjelmaa. Yhä useampi haluaa katsoa uutiset tai elokuvan juuri siihen aikaan kuin itse haluaa, kun se hänelle sopii. Broadcasting-maailmasta on siirrytty yhä enemmän on demand -maailmaan.

Kertomuksessa kuvataan Ylen strategisia linjauksia vuodelta 2010 näin: "Yle on kaikkien suomalaisten saatavilla eriytyvässä mediakentässä. Yle palvelee niitä yleisöjä, jotka käyttävät mediaa perinteisin tavoin kuin myös heitä, jotka suosivat uudenlaista median käyttöä. Tavoite on, että kaikki merkittävät käyttäjäryhmät ja toimintaympäristön muutos huomioidaan." Hallintoneuvosto on pitänyt tätä johtopäätöstä oikeana.

Kertomuskauden lopussa hallintoneuvosto vahvisti yhtiön ohjelmatoiminnan perusorganisaation muutokset. Organisaatiolla pyritään osaltaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on väline- ja jakelukanavaneutraaliorganisaatio, joka mahdollistaa sisältöjen hyödyntämisen ja jakelun eri välineillä mahdollisimman laajasti. Uusi organisaatio rakentuu kolmesta sisältöyksiköstä, jotka ovat uutis- ja ajankohtaistoiminta, luovat sisällöt ja Svenska Yle. Näiden lisäksi perusorganisaatioon kuuluvat julkaisuyksikkö sekä tuotanto- ja tekniikkayksikkö.

Kertomuskaudella käytiin julkisuudessakin keskustelua Yleisradion valvonnasta. Kaupallisen median puolella koettiin kilpailua loukkaavana se, että julkisen varoin rahoitettu Yle laajentaa reviiriään ottaessaan käyttöön uusia välineitä sisältöjensä julkaisemiseen. STT teki Ylen toiminnan laajentumisesta EU-komissiolle kantelun, jonka kuitenkin veti pois.

Yleisradion valvonnasta ja rahoituksesta ei syntynyt kokonaisratkaisua kertomuskaudella, kun asianomainen ministeri ei vienyt parlamentaarisen työryhmän niin sanotun Lintilän työryhmän yksimielistä esitystä eteenpäin. Periaatepäätös uudesta rahoitusratkaisusta syntyi viime syksynä ministeri Kiurun johtamassa prosessissa, jonka lopputulokseen kaikki eduskuntaryhmät sitoutuivat.

Arvoisa puhemies! Tähän ratkaisuun en mene sen enempää, koska asia tulee myöhemmin keväällä täällä esille.

Viime kaudella hallintoneuvosto paneutui kuitenkin tykönään Ylen toiminnan valvonnan tehostamiseen. Taustalla oli Euroopan unionin komission vaatimus, että ennen merkittävien uusien palveluiden käyttöä on toteuttava Yleisradioyhtiön johdosta riippumaton ennakkoarviointimenettely. Hallintoneuvosto päätti lokakuussa 2010 ottaa käyttöön ennakkoarviointimenettelyn. Ennakkoarviointimenettelyn käyttöönottamisesta päättää kussakin tapauksessa kerrallaan erikseen hallintoneuvosto. Ennakkoarviointi tapahtuu hallintoneuvoston oman valmistelun pohjalta. Asian valmistelussa hallintoneuvosto käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Joulukuun kokouksessa 2010 tehtiin päätös toteuttaa ennakkoarviointi asiassa, joka koski säännöllisten HD-lähetysten aloittamista.

Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjien lausunnossa esitetään useita kriittisiä näkemyksiä Yleisradion kehittämistarpeista. Saamelaiskäräjät katsoo, että Yleisradio ei ole täyttänyt julkisen palvelun tehtävää saamenkielisen ohjelmatuotannon osalta. Parannuksia toivotaan erityisesti radion saamenkielisten lähetysten kuuluvuusalueen ja tv:n lastenohjelmien osalta. Hallintoneuvoston kertomuksessa saamenkielisiä ohjelmia käsitellään otsikon Ylen erityistehtävän alla.

Kertomuksesta käy ilmi, että Yle pyrkii saamenkielisen palvelun parantamiseen. Yle Saamen Radio lähettää saamenkielistä ohjelmaa Pohjois-Lapin alueella yli 2 000 vuodessa. Suurin osa lähetyksistä on pohjoissaameksi, vähäinen osa myös koltan- ja inarinsaameksi. Radio tekee yhteistyötä Ruotsin ja Norjan julkisten saamelaisradioiden kanssa. Radio-ohjelmia voi Pohjois-Lapin kuuluvuusalueen ulkopuolella seurata nyt internetin kautta. Saamenkielisiä tv-uutisia on lähetetty viitenä päivänä viikossa kesätaukoa lukuun ottamatta. Vuosittain on lähetetty myös 30 saamenkielistä lastenohjelmaa

Saamenkielisen ohjelmatarjonnan kehittämistä on valmisteltu pohjoismaisessa yhteistyössä. Tarkoituksena oli laatia saamelaisohjelmien strategia vuosille 2010-2014. Kysymys saamelaisohjelmien jakelusta kotiseutualueen ulkopuolelle oli myös esillä. Strategian valmistelua varten päätettiin käynnistää tutkimus saamenkielisen väestön mediankäyttötavoista. Erinäisistä syistä tuo hanke viivästyi ja tutkimus valmistui vasta 2011. Suomi ja Norja odottavat nyt Ruotsin aloitetta työnjaon mukaisesti strategian eteenpäin viemisestä. Mikäli yhteisen strategian valmistelu ei etene, Ylen on syytä tehdä oma saamelaisohjelmastrategia. Yleisradion on syytä paneutua Saamelaiskäräjien tuoreeseen lausuntoon, kun strategian kehittämistä jatketaan.

Arvoisa puhemies! Yleisradion hallintoneuvoston jäsenille tulee vaihtelevasti Ylen ohjelmatarjontaa koskevaa yleisöpalautetta. Hallintoneuvoston kokouksessa toimitusjohtajan katsauksen yhteydessä esitellään säännöllisesti Ylen katsojalukuja, yleisösuhdetta ja ajankohtaisia katsojapalautteita.

Hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi, sekä päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai organisaation olennaista muuttamista, mutta hallintoneuvoston asiana ei ole puuttua yksittäisiä ohjelmia tai kanavaprofiileja koskeviin muutoksiin. Näistä ratkaisuista on vastuussa Ylen johto.

Jos jotkin muutokset herättävät kysymyksen siitä, hoitaako Yle riittävän hyvin sille kuuluvaa julkista palvelua, tällöin hallintoneuvoston tulee puuttua asiaan. Saamenkielisen ohjelmatarjonnan lisäksi kysymys lastenohjelmasta voisi olla tällainen asia. Lauantaiaamun lasten musiikkitunnin loppuminen radiosta olisi kolkutellut rajoja, ellei samaan aikaan Ylen lastenohjelmatarjontaa muualla olisi lisätty. Lastenohjelmatarjonta on edelleen Ylessä niin kuin pitää ollakin.

Radiokanava Yle Puheen kritiikkiä herättäneet muutokset liittyvät osin Ylen strategiaan, jossa pyritään lisäämään nuoria ja nuoria aikuisia kiinnostavia sisältöjä. Yle Puheen laajeneminen valtakunnalliseksi kuuluu hallintoneuvostossa käsiteltyihin asioihin, mutta hallintoneuvoston tehtäviin ei kuulu päättää siitä, minkälaisella ohjelmatarjonnalla tuota strategiaa edistetään. Asiallinen kuuntelija- ja katsojapalaute on hyvä lähettää suoraan Ylen johdolle, joka kantaa vastuun ohjelmatarjonnan yksittäisistä ratkaisuista.

 

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu