Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Kuntien kannanoton aika on nyt

18.02.2012

Juhlapuhe Lahden ammatillinen sos.dem yhdistys 50 vuotta

Vietämme Lahden ammatillisen sos.dem. yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa. Yhdistys perustettiin 60-luvun alkupuolella. Samana vuonna päättyi Urho Kekkosen ensimmäinen ja alkoi toinen kausi tasavallan presidenttinä. Nyt kuluvana vuonna päättyy Tarja Halosen 12 vuotta kestänyt kausi valtion päänä. Ja kun Sauli Niinistö astuu virkaansa maaliskuun ensimmäisenä päivänä, päättyy samalla kolmekymmentä vuotta kestänyt jakso, jolloin tasavallan presidentit ovat nousseet sosialidemokraattisen liikkeen piiristä. Puolueelle riittää kyllä tehtäviä tämän jälkeenkin eduskunnassa, maan hallituksessa ja paikallisella tasolla. 

1960-luvulla elettiin sodan jälkeistä aikaa. Ulkopolitiikkaa vakiinnutettiin keskinäistä luottamusta lisäävällä ja rauhantahtoisuutta vakuuttavalla linjalla erityisesti suhteessa Neuvostoliittoon. Kansallisella tasolla ponnisteltiin yhteiskunnan kehittämiseksi rakentamisen ja teollistamisen avulla. Teollisuuteen syntyvistä uusista työpaikoista huolimatta työtilaisuuksia ei riittänyt kaikille. Elämisen olot maaseudulla heikkenivät, kymmenet tuhannet lähtivät Ruotsiin parempien työmahdollisuuksien perään. Julkisten palvelujen kuten koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen syvällinen kehittämistyö pantiin alulle 60-luvulla. 

Tämän päivän Suomessa yhteiskunnalliset haasteet ovat osin samoja mutta monin osin erilaisia kuin 60-luvulla. Entisellään on kysymys työn keskeisestä merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Kysymykset työelämän laadusta, johtamiskulttuurista ja työssä jaksamisesta ovat edelleen hyvin tärkeitä. Eikä kysymys oikeudenmukaisesta palkkauksesta ja muista työsuhteen ehdoista ole menettänyt merkitystään. Koko ajan on lisääntynyt ymmärrys siitä, miten tärkeätä on huolehtia ammattitaidon ja osaamisen rakentamisesta ja ylläpitämisestä systemaattisen koulutuksen avulla. Edelleen, 2010-luvullakin, on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat vailla mitään tutkintoa ja siksi ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilla. Hallituksen eri ministeriöt ovat sitoutuneet yhteistyössä vahvistamaan sekä aikuiskoulutusta että nuorten erilaisia koulutusmahdollisuuksia. Molemmissa asioissa yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on välttämätöntä. 

Hallituksen vaihduttua viime eduskuntavaalien tuloksena maahan syntyi monia tärkeitä mahdollisuuksia. Yleisen taloustilanteen osoittautuessa entistä vaativammaksi oli tärkeätä, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken saatiin aikaan talous- ja työmarkkinatilannetta pidemmäksi ajaksi vakauttava raamisopimus. Huolimatta valtiontalouden velkaantumisasteesta, hallituksella oli valmiutta tuoda pöytään oma rahallinen panoksensa. Näin tahdottiin luoda edellytyksiä talouden kasvulle ja työllisyyden paranemiselle. 

Alkaneen vaalikauden suurimmat haasteet ovat Suomen julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen ja toimet kestävyysvajeen kasvun hidastamiseksi. Viime vaalikaudella kohdattu kansainvälinen finanssikriisi synnytti vakavan taantuman myös Suomessa. Tämä näkyi verotulojen heikkenemisenä. Valtio kompensoi verotulomenetyksiä lainanotolla, mikä johti voimakkaaseen velkaantumiseen. Valtiontalouden epätasapainoa lisäsivät porvarihallituksen toteuttamat veronkevennykset. 

Viime kesän hallitusneuvotteluissa sovittiin 2,5 miljardin sopeutuksesta. Tästä puolet toteutetaan menosäästöillä ja toinen puoli veroja kiristämällä. Sdp:n tavoite hallitusneuvotteluihin mentäessä oli, että sopeutuksesta 2/3 toteutetaan veronkiristyksillä ja 1/3 menosäästöillä. Kun talouskehitys ja verotulojen kertyminen on ollut oletettua hitaampaa, palaa hallitus tarvittaviin lisätoimenpiteisiin maaliskuun kehysriihessä. Julkisuudessa olleet tiedot viittaavat siihen, ettei menosäästöjä toteutettaisi tämän vuoden aikana. Onkin syytä tarkoin harkita, mitkä juuri nyt olisivat oikeita ja oikein mitoitettuja toimia talouden elvyttämiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. Keskeistä ovat toimet uusien työpaikkojen syntymiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi. 

Sdp:n vaatimus on, että kehysriihessä päätettävät menosäästöt ja veronkiristysratkaisut noudattavat oikeudenmukaista politiikkaa. Ei tule leikata heiltä, jotka jo muutenkin ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Kannettavat lisäkuormat tulee sälyttää sinne, missä kuormien kantokykyä on eniten. 

Kun puhutaan kestävyysvajeesta, puhutaan uhkaavasta työvoimapulasta, heikkenevästä huoltosuhteesta ja kasvavista eläkemenoista. Viime eduskuntakaudella nähtiin vahva yhteenotto vanhuuseläkeiän nostosuunnitelmiin liittyen. Tilanne rauhoittui sillä kertaa, mutta itse asia ei ole hautautunut mihinkään. On helppo yhtyä siihen, että työurien pidentämistä keskimäärin tulisi edistää. Ei tietenkään kaikkien kohdalla tähän ole tarvetta. On ihan ymmärrettävää, että kun keskimääräinen elinikä pitenee ja terveinä elettyjen vuosien määrä kasvaa, herää kysymys siitä, voisiko työelämää jatkaa loppupäästä vähän pidempään. Tästä voidaan mielekkäästi keskustella. 

Mutta kun puhutaan liian lyhyistä työurista, syyt ovat ihan muualla kuin eläkelainsäädännössä. Monet haluaisivat tehdä pidempää työuraa, mutta heille ei anneta siihen mahdollisuutta. Kun nuori valmistuu 18-vuotiaana ammattiin eikä saa työtä, hän menettää kuukausia ja jopa vuosia heti työuransa alusta. Tuoreimmat ja kehityskykyisimmät voimat eivät pääse osallistumaan tuottavaan työhön, kun työmahdollisuuksia ei ole. Auttaako heitä se, jos lailla velvoitamme 63-vuotiasta jatkamaan 65-vuotiaaksi? Ei varmasti, pikemminkin päinvastoin. 

Työurien jääminen lyhyeksi tapahtuu toiseksi siksi, että työ on niin rankkaa tai organisaatiot ja johtaminen niin sotkuisia, että se johtaa työntekijän sairastumiseen ja työkyvyttömyyteen. Hän tuli työelämään toiveikkaana. Hän tähtäsi eläkeikään ulottuvan uran luomiseen. Mutta työ musersi hänet ja työura päättyi seinään. Kun näitä on tuhansittain alle 40-vuotiaiden joukossa, alenee keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä väistämättä. 

Kolmanneksi työuran jääminen lyhyeksi tapahtuu niin, että työnantaja irtisanoo tai houkuttelee eläkkeelle, panee yt-neuvotteluissa pihalle työntekijöistään niitä, jotka ovat vanhimmasta päästä. Kun työ viedään alta, on vaikea itse pidentää työuraansa, vaikka vanhuuseläkeikää nostettaisiinkin lailla. 

Suomessa noudatettu eläkepolitiikka on ollut poikkeuksellisen viisasta. Eläkerahastoja on kyetty kartuttamaan tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Eläkemaksukorotuksia on tehty laajan yhteisymmärryksen pohjalta ja osana kustannuskehitystä ja ostovoiman muutosta. Vanhuuseläkelaki on tehty joustavaksi siten, että vapaaehtoisesti pidempään työssä jatkavaa palkitaan hieman suuremmalla eläkkeellä. Tilastot viittaavat siihen, että vuodelta 2005 oleva laki vaikuttaa toivotulla tavalla. Eläkkeelle siirtymisikä on noussut ja työssäolohalukkuus on kasvanut eläkeikää lähestyvien joukossa. 

Sdp suhtautuu kestävyysvajeongelmaan kaikella vakavuudella. Allekirjoitamme teesin työurien pidentämisen tarpeellisuudesta. Pidämme tärkeänä tavoitetta, että keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä nousee selvästi. Uskomme, että oikeat keinot näiden ongelmien ratkaisuun löytyvät muualta kuin vanhuuseläkeiän alarajan nostamisesta. Tärkeimmät ongelmat liittyvät työmahdollisuuksien puuttumiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle johtaviin taustasyihin. Niin hallituksen kuin työmarkkinajärjestöjen puolella on syytä ylläpitää keskustelua säällisestä työstä, joka tuo toimeentulon, antaa merkitystä arkeen eikä näännytä tekijäänsä. Työura ei synny ilman työtä. 

Valtiontalouden säästöpaineet ovat alkaneet näkyä hallituksen esityksissä ja päätöksissä. Sdp oli vaaliohjelmassaan nimennyt puolustusvoimat yhdeksi säästökohteekseen. Tavoittelimme 150 miljoonan säästöjä siten, että painotus olisi enemmän puolustustarvikehankintojen puolella ja vähemmän henkilöstössä. Hallitusneuvotteluissa päädyttiin yhteisesti 200 miljoonan säästöihin. Nämä säätötavoitteet siirtyivät vaikuttamaan puolustusvoimien kokonaisuudistuksen valmisteluun. Tässä puolustusvoimien johdon tekemässä valmistelussa tulokseksi tuli kuuden varuskunnan lakkauttaminen. Puolustusvoimat perustelee ratkaisuaan puolustusvoimien omien tehtävien pohjalta. Tällä ratkaisulla puolustusvoimat katsoo, että kyetään hoitamaan puolustusvoimien kaikki tehtäväalueet: koko maan puolustaminen, viranomaisapu ja kansainvälinen kriisinhallinta. Yleinen asevelvollisuus säilyy. 

Asian valmistelua on arvosteltu eduskunnassa. Kansanedustajat ovet kokeneet, etteivät ole päässeet keskustelemaan uudistuksesta ennen kuin asia on valtioneuvostossa lyöty lukkoon. Puolustusministeri on puolestaan viitannut siihen, että päätöksen teolla on ollut poikkeuksellinen kiire siksi, että saataisiin aikaan toivotut säästöt vaalikauden aikana. Hallitus ja erityisesti työ- ja elinkeinonministeriö on luvannut rakentaa pontevasti keinoja, joilla varuskunnista työttömäksi jääville löydetään uusia työmahdollisuuksia. Lakkautettavien varuskuntien alueet ollaan rinnastamassa äkillisen rakennemuutoksen alueiksi, jolloin valtion elvyttäville toimenpiteille tulee enemmän tilaa. 

Puolustusvoimauudistus on yksi esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, jonka avulla hallitus pyrkii saamaan aikaan menosäästöjä. Tätäkin mittavampi rakenneuudistus tapahtuu kuntarakenteen uudistamisen avulla. Julkisuudessa käytä keskustelu on keskittynyt ministeriön työryhmän esittämien kuntakarttojen kritiikkiin ja repimiseen. Repivään kritiikkiin, voisi sanoa. 

On selvää, että ehdotus kuntien lukumäärän radikaalista vähentämisestä herättää vastustusta. Sdp:ssä ei ole pidetty erityisen onnistuneena tätä keskustelun käynnistämisen menetelmää. Sdp on sinänsä sitoutunut hallitusohjelman kirjauksiin kuntauudistuksen toteuttamisesta. Mutta meidän mielestämme lähtökohtana tulee olla sen kysyminen, mikä on paras tapa järjestää peruspalvelujen tuottaminen tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille. Me olemme tiukasti vahvan peruskuntamallin kannalla. Vahva peruskunta on juuri sellainen, joka kykenee hoitamaan kunnan tehtävät hyvin paitsi tänään myös kymmeniä vuosia eteenpäin. 

Mielestämme on tärkeätä, että palveluista, niiden tasosta ja saatavuudesta tekevät päätöksiä ja vastaavat samat henkilöt kuin ne jotka tekevät päätöksen kunnallisesta veroprosentista. Tämä on paras tapa pitää menot ja tulot poliittisessa valvonnassa ja hallinnassa. Tämä on paras tapa auttaa vastuunkantajia tiedostamaan kokonaisvastuunsa ja käymään myös keskustelua kuntalaisten, kansalaisten ja äänestäjien kanssa. Mikä on vahvan peruskunnan koko asukkaiden määrällä, siitä ei hallitusohjelmassa ole kirjausta. On ihan selvää, että toimivat ratkaisut tulevat olemaan erilaisia eri puolilla maata. Pääkaupunkiseutu sisältää omat haasteensa. Keskuskaupungit kehyskuntineen vaativat oman keskustelun, ja harvaan asutut, pitkien etäisyyksien alueille tulee löytää niille sopiva malli. 

Ministeriön järjestämät kuulemiskierrokset ovat parhaillaan käynnissä. Niiden aikana ministeriö saa runsaasti palautetta työryhmän esityksestä. Erityisen tärkeätä on, että kunnissa paneudutaan työryhmän selvityksen perusteluihin ja ehdotuksiin nyt huolellisesti. Selvitys on monin tavoin ansiokas ja sisältää runsaasti kiinnostavaa tietoa maan, kuntin ja alueiden kehityssuunnista. Kunnilla on nyt tuhannen taalan paikka esittää oma perusteltu näkemyksensä mielekkäästä ja toimivasta kuntarakenteesta. Lausuntojen jälkeen valmistelu ministeriössä jatkuu. Esityksiä rakennelaista voinee odottaa kesän jälkeen. 

Hyvät kuulijat 

Suomi kantaa nyt poikkeuksellisen suurta kansainvälistä vastuuta yhtenä euroryhmän maana. Sdp:n linja Euroopan rahoituskriisin ratkaisemisessa on ollut alusta pitäen se, että sijoittajien vastuun tulee toteutua. Korkeita korkotuottoja hakeneiden pankkien tulee ottaa omalle kontolleen merkittävä osa ylivelkaantuneiden valtioiden maksukyvyttömyydestä aiheutuvista menetyksistä. Tästä syystä Sdp vastusti vastikkeettoman lainan myöntämistä Kreikalle 2010. 

Nyt olemme tilanteessa, jossa euromaat ovat yhdessä taanneet Kreikalle annettavia lainoja ja parhaillaan keskustellaan siitä, annetaanko vielä takuut lisälainaerän maksamiseen. Euroalueen maat ja IMF ovat yksissä tuumin edellyttäneet Kreikalta mittavia talouden uudistustoimia valtion talouden tasapainottamiseksi. Yhteinen kanta on, että uutta lainaa ei anneta, jos Kreikka ei uskottavasti täytä asetettuja tiukkoja ehtoja. Maanantaina nähtäneen mihin euroryhmän valtiovarainministerit päätyvät. Jos takuut uudelle lainalle myönnetään, Suomen mukana olon ehtona on, että Suomi saa vakuudet takaukselleen. Kyseessä on eräänlainen riskivakuutus. Jos Suomi joutuisi takausvastuuseen Kreikan lainojen erääntyessä, suomalaisten veronmaksajien etua turvataan tällä vakuutuksella, josta tehdään erillinen sopimus Kreikan kanssa. 

Hallitus tähtää siihen, että kaikissa vaihtoehdoissa Suomen etu turvataan parhaalla mahdollisella tavalla. Me haemme ratkaisua, joka ei pane sekaisin eurooppalaista rahoitusjärjestelmää, josta kaikki investoinnit riippuvat. Me haemme ratkaisua, joka ei siirrä yksityisten sijoittajien voitontavoitteluun liittyvää riskiä veronmaksajien kannettavaksi. Me haemme ratkaisua, joka ei ole avoin piikki millekään taholle. Me haemme ratkaisua, jonka kanssa ihmiset voivat elää ja kehittää yhteiskuntiaan rauhanomaisesti missä tahansa maassa yhteisessä Euroopassamme.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu