Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Peruskoulua täytyy edelleen kehittää

18.05.2012

Mielipide Turun Sanomat

Perttu Valonen syytti mielipidekirjoituksessaan (TS 6.5.) sosialidemokraatteja 1970-luvun peruskoulu-uudistuksesta. Valonen kaipaa paluuta vanhaan koulujärjestelmään, jossa lasten tulevaisuus ratkaistiin jo 10-vuotiaana.

Toisilla oli mahdollisuus päästä laajasti yleissivistävään oppikouluun toisten suuntautuessa kansalaiskoulun kautta ammattikouluun ja työelämään.

Tässä koulutusmallissa 10–11-vuotiaana tehdyt valinnat merkitsivät ovien sulkeutumista kohtalokkaasti monilta mahdollisuuksilta. Pienet koululaiset jaettiin duunari- tai virkamiesuralle. Tuskin oli kyse lasten omista valinnoista.

Peruskoulu-uudistuksen taustalla oli työelämän kehitys, joka vaati kaikilta entistä laajempia yleisiä mmm. kielitaitoa koskevia valmiuksia. Toisena perusteena uudistukselle oli halu edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Koulun tuli pyrkiä tasoittamaan lasten lähtökohtien välillä olevia eroja. Ei pidetty oikeana sitä, että lasten kotitausta ja muut lähtökohdat määrittelevät pitkälle hänen mahdollisuutensa elämässä.

Peruskoulun tuli luoda kaikille mahdollisuudet jatko-opintoihin joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Tulevaisuutta koskeva tärkeä asia, uravalinta siirtyi peruskoulun myötä myöhemmäksi, mitä pidettiin arvokkaana tavoitteena.

Peruskoulu on tällä hetkellä yksi arvostetuimmista Suomi-brändeistä maailmalla. Valtuuskunnat eri maista matkustavat Suomeen ottamaan oppia meidän koulujärjestelmästämme, joka toistuvasti sijoittuu Pisa-vertailussa kärkijoukkoon.

Suomen menestyminen perustuu juuri oppilaiden tasa-arvoa edistävään kouluun. Oppilaiden pärjääminen on suhteellisen tasaista. Tämä todistaa siitä, että kykenemme pitämään heikoimmatkin oppilaat kohtuullisesti mukana.

Peruskoulua on silti edelleen kehitettävä. Tänäkin päivänä vanhempien koulutus ennustaa hyvin vahvasti sitä, minkälaisen koulutuksen tai työn lapsi löytää. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että koulujen eriytyminen ns. hyviin ja huonoihin kouluihin on kasvanut.

Hallitus selvittää parhaillaan keinoja, joilla tätä koulujen eriytymiskehitystä voitaisiin jarruttaa. Kunnilla on jo nyt mahdollisuus suunnata opetustoimessa voimavaroja niin, että niillä alueilla, joissa oppilasaines on keskimääräistä haasteellisempaa, pyritään pienempiin opetusryhmiin ja monipuolisempiin opetuskäytäntöihin.

Kun koulujen oppilasaineksen erilaisuus otetaan riittävästi huomioon resurssien kohdentamisessa, voidaan myös vähentää turhautuneisuutta ja koulukiusaamista. Oikeus hyvään kouluun ja koulutukseen kuuluu jokaiselle.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu