Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Euroopan velkakriisi: Toivosta toiveikkuuteen

19.07.2012

Puhe Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten VNT 3/2012 vp

Eurooppalainen velkakriisi on seurausta toivon yliarvostuksesta. Velanotto ja velananto lepäävät toivon varassa. Sekä rahoittajan että velallisenkin toivo siitä, että hyvin käy, voi perustua huolelliseen analyysiin ja tulevaisuuden mahdollisimman tarkkaan ennustamiseen. Velaksi eläminen ja velkarahoituksen tarjoaminen eivät kuitenkaan koskaan perustu varmaan tietoon. Keskiajan, 1200-luvun, ehkä vaikutusvaltaisin ajattelija roomalaiskatolinen Tuomas Akvinolainen kuvaa niin, että toivossa on kyse jonkin sellaisen arvokkaan asian haluamisesta, jonka toteutuminen on epävarmaa mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Lainan ottaminen liittyy hyvän, arvokkaan asian toivomiseen. Lainan ottaminen on aina tulevaisuuteen suuntautuva toimenpide. Lainan riskit muodostuvat siitä, että tulevaisuus on epävarmaa. Aina on olemassa mahdollisuus, että syntyy tilanne, jossa lainan takaisinmaksu vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Sekä rahoittajan että velallisen toivo kohdistuu siihen, että tulevaisuus tapahtuisi niin, että lainan takaisinmaksu onnistuu.

Euroopan unionin yhdentymisen myötä - osin siitä johtuen, osin siitä riippumatta - on nähtävästi käynyt niin, että sekä rahoittajien että velallisten toivo on vaihtunut toiveikkuudeksi liian usein. Toivo on vaihtunut toiveikkuudeksi siellä, missä analyysit ja ennusteet ovat olleet räikeästi puutteellisia. Valtioiden taloudesta päättävät ovat olleet liian optimistisia arvioidessaan sitä, miten talouskasvua syntyy. Rahoituslaitokset ovat olleet liian toiverikkaita arvioidessaan sitä, miten suurta korkorasitusta ylivelkaantuneet valtiot voivat kantaa ennen kuin edessä on velallisen maksukyvyttömyys.

Pankit markkinoivat tuotteitaan kotitalouksille tänäkin päivänä liittämällä ne ihmisten toiveisiin. Lainarahan keskeiseksi tehtäväksi ilmoitetaan kotitalouksien ja yksityisten ihmisten toiveiden mahdollistaminen. Kukaan ei kohdista toiveitaan sellaiseen, mikä on tässä ja nyt käsillä, vaan sellaiseen, jonka toivoo toteutuvan tulevaisuudessa.

Toivon ja toiveikkuuden yliarvostus on johtanut konkreettisimmillaan laajoihin asuntokupliin. Tuoreet esimerkit niin Yhdysvalloista kuin Euroopastakin ja nyt Espanjasta osoittavat, että tämä on keskeinen taustasyy velkakriisiin ajautumiseen. Toivon ja toiveikkuuden yliarvostuksen aiheuttaman velkakriisin vaikutukset näkyvät rahoituksen vaikeutumisessa. Paluu toiveiden parista realismiin, kovaan todellisuuteen, on ankara ja julmakin. Se tiedetään Kreikassa erityisen hyvin nyt.

Rahoitusjärjestelmän romahtamisella olisi välittömiä vaikutuksia reaalitalouteen. Tapahtuisi teollisuuden ja rakentamisen investointien raju leikkaaminen. Investointien tyrehtyessä yritysten mahdollisuudet työllistämiseen vähenisivät rajusti, kuten tapahtui Lehman Brothers -pankin kaatuessa. Työttömyys lähtisi nopeaan nousuun erityisesti meillä Suomessa, joka on vahvasti viennistä riippuvainen talous.

Velkakriisin ratkaisun on sanottu riippuvan siitä, kyetäänkö oikeilla toimilla palauttamaan luottamus markkinoille. Kenen luottamuksesta on kyse? Velkakriisin ja rahoituskriisin tapauksessa kyse on rahamarkkinoiden eli pääomia hallitsevien ihmisten luottamuksen palauttamisesta. Rahan hinnan ankara sääntö on: mitä vahvempi usko pankilla on velallisen kykyyn vastata veloistaan, sitä pienempi on korko. Euroalueen rahoituskriisin vakautusvälineen tarkoituksena on lisätä markkinoiden luottamusta niin, että ylivelkaantuneiden maiden velkojen korot laskisivat ja velanhoitokulut pienenisivät. Nyt käsillä olevassa Espanjan tapauksessa tuki kohdistetaan espanjalaisille pankeille, jotta edeltä käsin estettäisiin Espanjan valtion velkakierteen pahenemista. Kyse on tässäkin yrityksestä parantaa pääomia omistavien ihmisten luottamusta pääomia vailla olevien ihmisten ja valtioiden kykyyn hoitaa vastuunsa. Espanja ei kykene itse pelastamaan elinkelpoisia pankkeja.

Kaikkia päätöksiä, jotka liittyvät lainoihin ja velkoihin, tehdään epävarmuuden vallitessa. Emme voi varmuudella nähdä tulevaisuuteen, ja siksi näissä yhteyksissä ja laajemminkin talouselämässä päätöksiä tehdään uskon ja luottamuksen mutta ei varman tiedon varassa. Asian kuluille voidaan laskea tai arvioida todennäköisyyksiä, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että uskon varassa toimitaan. Niin tapahtuu myös, kun etenemme hallituksen tiedonannon piirtämien suuntaviivojen mukaan, niin kuin toivon. Lähtökohtaisena uskomuksena on, että Espanjalle Euroopan rahoitusvakausvälineestä annettavan lainan takaamisella kykenemme välttämään suuren luokan rahoituskriisin syntymisen euroalueelle. Me toivomme, että tämä harjoitus tuottaa hyvän tuloksen, ja uskomme, että vaihtoehtoinen tie hyvin todennäköisesti veisi euroalueen ja etenkin Suomen syvään taloustaantumaan. Valtioneuvoston ratkaisun takana on monipuolinen kotimainen ja kansainvälinen asiantuntija-analyysi, joten pelkän toiveikkuuden varassa ei tässä olla liikkeellä. Koska hallitus on tietoinen ratkaisuun liittyvistä epävarmuuksista eikä halua jäädä pelkän uskon ja toivon varaan, se on hankkinut käytännössä täydet vakuudet sen varalta, että pahimmat riskit tuon antamamme takauksen osalta toteutuisivat.

Suomen linjana on suhtautua maailmaan ja Eurooppaan realistisesti. EU-integraation kehittämisessä realismin tulee olla entistäkin vahvemmin esillä. Realismia saadaan vahvistamalla pankkivalvontaa ja välineitä jäsenvaltioiden velkaantumisen rajaamiseen.

Arvoisa puhemies! Realismia on se, että toivon sijaan keskitytään luomaan työpaikkoja. Realismia on se, että velalla elämisen sijaan toimeentulo perustuu työhön ja kestävään kasvuun. Tämän tulee olla Euroopan yhteinen suunta kriisistä ulos.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu