Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Mihin suuntaan nyt Eurooppa?

14.08.2012

Kolumni Uudenkaupungin Sanomat

Espanjan pankkien heikko tilanne sai Suomen eduskunnan kokoontumaan poikkeuksellisesti ylimääräiseen täysituntoon heinäkuun puolivälissä. Esitellessään Suomen hallituksen linjaa lainatakausten myöntämisessä pääministeri Katainen pohdiskeli myös laajempaa kysymystä Suomen EU politiikan tulevaisuudesta.

Pääministeri totesi: ”EU:n tulevaisuuskeskustelussa meidän on linjattava, onko integroitunut Eurooppa Suomen etu, kannattaako Suomen jatkaa sen rakentamista. Jos vastaus näihin kysymyksiin on myönteinen, meidän pitää miettiä, mitä tulevaisuuden Euroopalta haluamme. Jos vastaus on kielteinen, on tilanne tietenkin toinen.” Pääministeri jatkoi kertomalla, että hallituksen vastaus on vahva "kyllä". ”Haluamme aktiivisesti etsiä ratkaisuja ja edistää uudenlaisen Euroopan unionin ja vahvemman euron rakentamista.” Oppositiosta Timo Soini tulkitsi välihuudossaan tämän tarkoittavan että hallitus vie Suomea kohti Euroopan liittovaltiota.

Kysymys Euroopan tulevaisuudesta on tärkeä, ei vain eurooppalaisille, vaan myös muulle maailmalle. Euroopan yhteisö ja sittemmin EU ovat syntyneet toisen maailmansodan raunioille. Silloin syntyi ajatus siitä, että maanosan ja valtioiden sekä kansalaisten hyvinvoinnin tulee rakentua valtioiden yhteistyön varaan eikä yksittäisten valtioiden laajenemispyrkimysten varaan. Yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus teollisuuden ja talouden alueella ovat luoneet vaurautta alueen valtiolle ja tehneet mielettömäksi ajatuksen keskinäisistä sodista keinoina kansalliseen menestykseen.

Euroopan unioni on onnistunut päätavoitteessaan.  Rauhan tila on pysynyt vakaana miltei koko Euroopassa. Talouden globalisaation myötä Euroopan Unioni on kehittynyt yhä enemmän talousalueeksi, jonka päätarkoitus on vahvistaa alueen kilpailukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin, Japaniin ja nyttemmin nouseviin talouksiin kuten Brasiliaan, Kiinaan ja Intiaan. Yhteisen valuutan myötä pyrittiin poistamaan käytännön esteitä taloudellisen toimeliaisuuden kasvulta. Tässäkin monet tavoitteet toteutuivat.

Euroopan rahoituskriisin synkän varjon alla on jouduttu tunnustaman, että yhteiseen rahaan mentiin monin paikoin liian hyväuskoisina. Ei luotu vedenpitäviä lähtökohtia eikä luotettavia välineitä sen varmistamiseen, että markkinoiden luottamus euroalueeseen pysyy vahvana. Useat maat otettiin yhteisvaluuttaan taloudeltaan liian heikkoina. Yhteiset pelisäännöt vakauden ja kasvun ylläpitämiseksi osoittautuivat liian lepsuiksi. Nyt on jälkeenpäin yritetty euroalueen hallitusten toimesta tuottaa vakautta luomalla tilapäisiä ja pysyviä rahoitus- ja vakausvälineitä ja – mekanismeja.

En usko, että pyrkimys liittovaltioon olisi oikea ratkaisu. Oikein on lisätä yhteistä pankkivalvontaa ja rahastoja kriisien varalle. Liittovaltio olisi kuitenkin aivan uudenlainen askel Euroopalle. Euroopan kansallisvaltioiden sisällä on jo nyt paikoin voimakkaita ristiriitoja ja konfliktien siemeniä. Kansallisvaltioilla on paljon työtä erilaisten kulttuurien rauhanomaisen rinnakkainelon edistämisessä maiden sisäisesti. Euroopan laajuinen liittovaltio nostaisi vaikeusastetta merkittävästi. EU on nyt itsenäisten kansallisvaltioiden unioni, jossa luodaan yhteistä lainsäädäntöä samalla kun jätetään jäsenvaltioille olennaista ja merkittävää vastuuta oman hallintonsa ja yhteisönsä kehittämisessä. Liittovaltio johtaisi yhdenmukaistamispaineisiin alueella, jonka eri osissa arvot ja elämänmuodot sittenkin eroavat toisistaan merkittävästi. En toivo, että Euroopasta kehittyy kansojen ja kulttuurien sulatusuuni.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu