Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Suomi haluaa vakaan ja hyvinvoivan Euroopan

06.12.2012

Juhlapuhe Paimio

Itsenäisen Suomen täyttäessä 95 vuotta yhä useampi kysyy, mitä meille on tapahtumassa. Mikä on Suomi tänä päivänä? Mitä haluamme olla nyt ja tulevaisuudessa? Miten toivomme, että meidät nähdään muiden kansakuntien keskuudessa?

Kysymme näin, koska tuntuu, että muutosvauhti on todella kova. Kysymme, koska ajoittain näyttää, että olemme voimattomia meihin vaikuttavien muutosten ja voimien keskellä. Olemmeko muuttumassa ajopuuksi jossain suuressa virrassa? Miten paljon pystymme vaikuttamaan siihen, miten Suomen käy näiden ulkopuolelta meihin kohdistuvien vaikutuksen ja vaatimusten puristuksessa? Miten varmistamme, että maamme tulevaisuus jatkossakin on omissa käsissämme?

Itsenäisyyspäivänä, lippujen liehuessa muistamme, että ennenkin on ollut aikoja, jolloin jouduimme ottamaan vastaan ulkopuolelta tulevat vaatimukset ja ponnistelemaan niiden paineessa. Sotavuosien vaatimukset olivat monin verroin ankarammat kuin se, mitä tänään kohtaamme. Epävarmuus tulevasta oli suurempi ja kokonaisvaltaisempi kuin tämän ajan epävarmuus. Silloiset miehet ja naiset, he, jota veteraanisukupolveksi kutsumme, ottivat maan kohtalon käsiinsä siten kuin pystyivät. Suomi ei jäänyt ulkopuolisten voimien armoille. Suurin inhimillisin ponnisteluin, menetyksin ja kärsimyksin maa säilytti vapautensa rakentaa omaa tulevaisuuttaan. He varmistivat sen, että maamme tulevaisuus pysyi omissa käsissämme. Tunnemme syvää kiitollisuutta teitä, sotiemme veteraaneja kohtaan.

Isänmaa on kalliisti lunastettu. Kovin moni nuori elämä katkesi kesken. Iso määrä onnellista elämää jäi elämättä, rakkautta saavuttamatta, unelmia toteutumatta, perheitä perustamatta, koteja rakentamatta. Tämän kaltainen tieto sotien aiheuttamista menetyksistä ilmenee vastaansanomattomalla tavalla sille, joka kulkee sankarihaudoilla ja katselee kivilaattoihin hakattuja syntymä- ja kuolinaikoja. Nuoria olivat ne, jotka niihin maihin kätkettiin.

Sodat jättivät jälkeensä syvän varjon ja monia haavoja. Pakon edessä ja menetysten painamana Suomi oppi elämään päällä olevan varjon ja saatujen haavojensa kanssa. Ulkopolitiikan pääkohdaksi asetettiin luottamuksellisten suhteiden rakentaminen entisen vihollismaan, Neuvostoliiton kanssa. Sodan kokemusten pohjalta ponnistanut uusi ulkopolitiikka osoittautui menestykseksi. Henkinen liikkumavapaus oli rajallista, mutta konflikteilta ja sodan uhkilta vältyttiin. Rauhanomaisten naapuruussuhteiden luominen teki mahdolliseksi suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän voimakkaan kehittämisen.

Samalla kun Suomi varjeli suhteitaan Neuvostoliittoon, katsottiin meillä myös lännen suuntaan. Tavoitteena oli askel askeleelta tapahtuva henkisen tilan ja vapauden lisääntyminen. Kauppasuhteiden kasvu lännen suunnalla puolestaan vähensi riippuvuutta idänkaupasta. Suomi halusi ohjata omaa kohtaloaan.

Neuvostoliiton tultua tiensä päähän, Suomi otti tärkeät askeleet sanoutuessaan irti YYA-sopimuksesta. Meille tuli mahdollisuus uskottavasti määritellä Suomi liittoutumattomaksi maaksi. Suuret muutokset itäisessä naapurissa ja koko Itä-Euroopassa antoivat Suomelle mahdollisuuden asemoida itsensä uudella tavalla. Suomi otti kohtalonsa jälleen omiin käsiinsä ja asetti tavoitteekseen jäsenyyden Euroopan Unionissa. Jäsenyystavoite ei koskenut vain yhteismarkkina-alueelle pääsyä. Tätäkin enemmän oli kyse siitä, että Suomi halusi määritellä oman paikkansa maailmassa uudelleen. EU-jäsenyyden myötä Suomi ilmaisi kuuluvansa läntisen Euroopan vapaiden ja demokraattisten maiden joukkoon.

Euroopan Unioniin liittyminen oli harkittu tapa turvata tuleville sukupolville se hyvä, joka sotien raskaissa puolustustaisteluissa oli kyetty varjelemaan. Molempien tekojen ja ratkaisujen tavoitteena oli kansakunnan liikkumatilan ja henkisen vapauden turvaaminen. Molempien tekojen ja ratkaisujen tavoitteena oli mahdollistaa se, että Suomi kykenee jatkamaan yhteiskunnan kehittämistä eurooppalaisten, kristillis-humanististen, vapausihannetta, tasa-arvoa ja demokratiaa korostavien arvojen pohjalta ja varassa.

Olen varma, että EU-jäsenyys on lisännyt Suomen henkistä liikkumatilaa ja vapautta. Jäsenyys on antanut Suomelle tehtäviä ja tilaisuuksia, joissa maamme vaikutusvalta on huomattavasti suurempi kuin sen koko edellyttäisi. Mahdollisuutemme olla kansainvälisen tutkimuksen ja kehitystyön ytimessä ja uusimpien innovaatioiden lähteillä ovat paljon suuremmat kuin jos olisimme EU:n ulkopuolella. EU:n tuomat yhteydet ja verkostot ovat avanneet suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yritystoiminnalle sellaisia mahdollisuuksia, joita emme omin voimin olisi löytäneet.

Suomen talous on poikkeuksellisen vahvasti viennistä riippuvainen. Unionin jäsenyys on ollut meille keino lisätä teollisuutemme mahdollisuuksia saada tuotteita eurooppalaisille markkinoille. Jäsenyys euroalueen valuuttayhteisössä on niin ikään vahvistanut suomalaisen elinkeinoelämän pärjäämistä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Samalla se on kohdistanut suuria vaatimuksia kotimaiselle politiikan tekemiselle. Kun kilpailukykyä ei enää voida luoda rahan arvoa alentamalla, joudutaan työmarkkinajärjestöjen piirissä opettelemaan uudenlaisia ajattelutapoja, jotta kansantalouden kannalta hyvä kehitys voidaan turvata. Viimeksi saavutettu raamisopimus on hyvä esimerkki siitä, että yhteisen sopimisen mahdollisuuksia on.

Jäsenyys Euroopan unionissa ja yhteisvaluutassa ei ole tehnyt elämästä helppoa. Mutta talouden vakaus on lisääntynyt. Tavallisen kansalaisen kannalta rahan arvon vakaus ja matala korkotaso ovat tuoneet toivottua turvallisuutta tulevaisuuden rakentamiseen.

Suomi on alusta lähtien tiedostanut tarpeen Euroopan unionin toiminnan tehostamiseen. Olemme havainneet Unionin monet heikkoudet ja pyrkineet tukemaan tarvittavia uudistuksia. Yleislinjamme on ollut Eurooppa myönteinen. Olemme harkitusti tukeneet myös EU:n laajentumista. Näemme, että Euroopan Unionilla on ainutlaatuiset mahdollisuudet edistää rauhaa ja hyvinvointia sekä vahvistaa ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta Euroopassa. Suomi on halunnut olla mukana, kun näistä asioita edistetään.

Euroopan rahoituskriisi on pakottanut eurooppalaiset maat ja kansat arvioimaan suhdettaan Euroopan unioniin uudella tavalla. Yhteistä talousaluetta koettelee historiallisen mittava velka-, rahoitus- ja pankkikriisi. Olematon pankkivalvonta ja poliitikkojen kyvyttömyys ovat johtaneet holtittomaan luotonantoon ja muutamien valtioiden laajaan ylivelkaantumiseen. Kriisi on vaarantanut koko rahoitusjärjestelmän. Pankkien, rahalaitosten ja muiden sijoittajien usko valtioiden kykyyn maksaa velkojaan on romahtanut. Tämä on näkynyt ylivelkaantuneiden maiden velkojen korkojen nousuna.

Epäluottamus uhkaa koko euroalueen talouselämää. Jos yritykset eivät saa rahaa investointejaan varten, ei uutta tuotantoa ja työpaikkoja voi syntyä. Siksi euroalueen maat ovat koonneet voimansa ja luoneet takaus- ja lainajärjestelmiä, jotta rahoittajien luottamus palautuisi ja tuotantolaitokset ja työpaikat voisivat toteutua.

On selvää, että käsillä oleva euroalueen talouskriisi on iso ja raskas pettymys. Kyseessä on Euroopan Unionin iso epäonnistuminen perin tärkeässä asiassa. Vaikka kriisi on osittain seurausta ulkopuolella, kuten Yhdysvalloissa, tapahtuneista asioista, olisi toisin toimittaessa voitu välttää nykyisen suuruinen kriisi.

Nyt tiedämme, että pankkivalvontaa on kehitettävä. Ja tiedämme, että jäsenvaltioiden talouden velkaantumisasteen rajoittamiseksi pitää olla paljon tiukempia sopimuksia. Riskit uudesta kriisistä pienenevät olennaisesti, kun kontrollia lisätään sekä lainan antajien että velan ottajien puolella. Molemmissa tavoitteissa tehdään parhaillaan lainsäädäntöä sekä Euroopan Unionissa että Suomen eduskunnassa.

Tämän kriisin edessä Suomi on joutunut taas kerran kysymään, mitä me haluamme olla, minkä tien valitsemme tässä vaikeassa kohdassa. Tilanne yllätti Euroopan ja myös Suomen. Ensimmäiset lääkkeet annettiin ennen kuin oli oikein selvilläkään, kuinka vakavasta taudista on kyse. Eduskuntavaalien jälkeen, kansalaisten tahtoa kuunnellen, Suomi on katsonut Euroopan kriisiä syvemmin. Huoli oikean pelastuskeinon löytämisestä on kasvanut. Mikään ensiapu ei näytä tuovan ratkaisua vaan tarvitaan perusteellisempaa pelastuspakettia.

Suomi on valinnut tien, joka tähtää Euroopan Unionin ja talousalueen pelastamiseen. Uskomme, että tämä tie on myös Suomen oman kestävyyden ja hyvinvoinnin kannalta oikea tie. Uskomme, että osallistuminen eurooppalaisen vakauden ja hyvinvoinnin varmistamiseen on paras keino turvata myös Suomen menestys ja hyvinvointi.  Siksi me emme ole lähteneet ajamaan ratkaisuja, jotka johtaisivat Unionin hajoamiseen tai euroalueen purkautumiseen.

Yhdessä toisten kanssa olemme rakentaneet pelastuspaketteja, joilla uudistetaan kriisimaiden talouspolitiikkaa kestävämmälle pohjalle. Osallistuessamme muiden tukemiseen olemme pyrkineet varmistamaan sen, että emme itse putoa velkakurimuksen kuoppaan. Mukana olomme pelastustöissä maksaa. Mutta uskomme, että pelastuspakettien avulla kykenemme estämään mittaluokaltaan huomattavasti suuremman vahingon syntymisen.

Suomalaisten perinnettä noudattaen pyrimme pitämään kohtalomme omissa käsissämme niin paljon kuin se kulloinkin on mahdollista. Kuten ennenkin, myös tänä päivänä etsimme tietä, joka varmimmin tuo maallemme ja kansallemme hyvinvoinnin, menestyksen ja henkisen vapauden. Haluamme, että meidät nähdään ahkerana, kriittisenä mutta yhteistyöhaluisena ja –kykyisenä kansakuntana myös kriisiajan Euroopassa. Me etsimme kestäviä ratkaisuja, emme ongelmia. Me varjelemme kansanvaltaista päätöksenteon tapaa ja avointa keskustelua. Me huolehdimme omista asioistamme parhaamme mukaan ja odotamme, että muutkin yhteisön jäsenet niin tekevät.

Suomi tunnetaan Euroopassa ja maailmalla luotettavana ja täsmällisenä. Vieraillessani hiljattain Yhdysvaltojen puolustusministeriössä Pentagonissa panin merkille miten hyvin siellä on tiedossa ja nauttii kunnioitusta Suomen selviytyminen talvisodassa. Tuore tieto kertoo, että Suomi on palannut ykkössijalle kansainvälisessä korruptiovertailussa. Nämä ovat meille tärkeitä havaintoja meistä suomalaisista. Näiden vahvuuksien varassa on hyvä tehdä matkaa tulevaisuuteen. Puolustaen sitä hyvää, mitä olemme saaneet aikaisemmilta sukupolvilta. Rakentaen sen pohjalta luovasti uutta hyvää tuleville sukupolville.

Lopuksi toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää Suomen täyttäessä 95 vuotta!

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu