Ilkka Kantola - Kansandustaja
Twitter @ilkkakantola
Facebook
Vaalit.fi
 

Merituulipuistot ovat mahdollisuus

03.04.2013

Puhe Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2013 vp

Muista eliölajeista poiketen ihmisen elämäntapa on kehittynyt koko ajan energiaintensiivisemmäksi. Ihmislajin yksilöiden hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen vaatii yhäti kasvavia määriä energiavaroja. Tämä on erityisesti länsimainen ilmiö. Energiaintensiivisyys on pitkälti perustunut hiili-intensiivisyyteen, ja tämä muodostaa uhkan hyvinvoinnin jatkumiselle, ehkä koko lajille. Tieto kasvavan energiankulutuksen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen on pakottanut nyt käsittelyssä olevien strategisten ajatusten muotoilemiseen. Energia- ja ilmastokysymykset kuuluvat yhteen. Strateginen ajattelu tähtää näiden kysymysten yhteensovittamiseen kestävällä tavalla. Ilmastokestävyyden ja energiavarojen rajallisuus pakottaa etsimään ei vain kansallisia vaan globaaleja ratkaisuja.

Valtioneuvoston selonteossa kansallinen energia- ja ilmastostrategia kytketäänkin kansainväliseen neuvottelujärjestelmään sekä siinä aikaansaatuihin sopimuksiin ja tavoitteisiin. Vaikka energiapolitiikka monilta osin on kansallisessa määräysvallassa, on erityisesti ilmaston lämpenemisestä tullut globaali uhka, jonka torjuminen ei onnistu vain kansallisilla päätöksillä. Kun energian käyttötottumukset ja valinnat eri energialähteiden välillä vaikuttavat ilmastonmuutokseen, on selvää, että myös energiapolitiikkaa koskevat ratkaisut, kansalliset ratkaisut, vaikuttavat maiden rajojen yli. Niinpä myös kansallisen energiapolitiikan on asetuttava kansainvälisiin kehyksiin.

Globaalissa tarkastelussa Suomi kuuluu vauraiden ja pitkälle kehittyneiden, paljon energiaa kuluttavien maiden joukkoon. Meidän hiilisaldomme on todella suuri verrattuna etelän köyhien maiden tai kasvavienkaan talouksien hiilijalanjälkeen. Osana EU:ta olemme tietoisia omasta vastuustamme ilmaston lämpenemisessä. Olemme sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästöjen vähentämisessä, energiansäästön lisäämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottamisessa. Suomella on valmius kiristää päästövähennystavoitteita aina 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin. Oikeudenmukaista on, että tällöin mukana ovat myös kasvavat taloudet riittävillä omilla päästövähennyksillään. EU:n ja Suomen tavoite ja lupaus on asetettu sillä tavalla, että se parhaalla tavalla kannustaisi mahdollisimman laajapohjaiseen, kansainväliseen päästövähennyssitoumukseen.

Arvoisa puhemies! Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa uusiutuvan energian kehittäminen on keskeisessä asemassa. Suomessa vesivoiman osuus on ollut merkittävä, mutta olemassa olevaa kapasiteettiä ei ole mahdollista ratkaisevasti kasvattaa. Tuulivoiman osuus on hyvin pieni, mutta on arvioitu, että sitä olisi mahdollisuus kasvattaa merkittävästikin oikeilla politiikkatoimilla. Naapurimaiden kokemukset - Tanskan, Saksan - antavat vertailupohjaa, kun tukimuotoja ja investointipäätöksiä harkitaan.

Selonteossa on mielestäni viisaalla tavalla nostettu tuulivoimarakentamisen osalta esiin mahdollisuus merituulipuistojen rakentamiseen. Tuulivoimarakentamisen esteistä merkittäväksi on muodostunut monien ihmisten kielteinen suhtautuminen lähistölle sijoitettavaan tuulivoimayksikköön. Voimalan aiheuttamiin ääniin tai maisemalliseen haittaan liittyy kielteisiä kokemuksia ja pelkoja, eikä tämä helpota rakennusluvista päättämistä. Olisi tärkeätä, että tuulivoimalle energiamuotona olisi kansalaisten laaja tuki etenkin, kun uutta energiamuotoa joudutaan verovaroilla tukemaan.

Selonteossa todetaan, että tuulivoimalle soveltuvia alueita on sisämaassa rajallinen määrä. Siksi on hyvä, että tavoitteeksi otetaan merituulipuistojen toteuttaminen kestävällä tavalla. Suomen merialue on suurelta osin niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin verrattain matalaa, ja voisi kuvitella, että tuulivoimaloiden rakentamiskustannukset pysyisivät tästä syystä kohtuullisina. Laaja tuulimyllykeskittymä yhdellä alueella toisi logistisia etuja, jotka omalta osaltaan kompensoisivat merelle rakentamisen kustannuksia. Asian selvittämiseen tulee reippaasti tarttua.

Arvoisa puhemies! Jonkinlaisena kauneusvirheenä selonteossa on mielestäni se, että ydinvoima luetaan ongelmattomasti puhtaan energian kokonaisuuteen. Suomen edistyminen - näin kerrotaan - kasvihuonepäästöjen vähentämisessä etupainotteisesti 2020-luvulle tultaessa ei johdu ensisijassa uusiutuvan energian käytön kasvamisesta vaan fossiilisten energialähteiden korvaamisesta hiilipäästöttömällä ydinvoimalla. Tästä voi syntyä kuva, että ilmasto- ja energiastrategiassa keskeisin ratkaisu olisi ydinvoiman lisärakentaminen. Jos näin on, tähän liittyviä poliittisia pulmia ja ympäristökysymyksiä olisi ollut hyvä avata vähän tässä selonteossa. En nimittäin usko, että uraani-intensiivisyyden kasvu on pidemmän päälle kestävä ratkaisu ihmislajin hyvinvointiin.

 

Katso uusimmat puheeni!

Tutustu kirjoituksiini!

Powered by Smart Kotisivutyökalu